|
väkkärä KIR
kuvagalleria
luonnekuvaus Nuori tamma, mutta elänyt jo kahdessa eri tallissa. Kirveltäjän upea kasvatti löysi ensin tiensä Usvajärveen, josta minä itse ostin tamman Jermurallaan muiden suomenhevosten joukkoon. Se on sopeutunut erittäin hyvin muiden joukkoon ja on erittäin ystävällinen jokaiselle. Väkkärä KIR, tutummin Vilma, niinkuin Usvajärveläiset sen nimesivät, on sympatiaisuuden kuningatar. Tamma kerjää huomioa päivät pitkät, ja tykkää olla kaiken keskipisteenä. Kuitenkin Vilmalle täytyy asetaa rajat missä mennään, ettei tamma hivuttele johtajaksi. Lyhyesti sanottuna erittäin persoonallinen tamma jokaisen makuun. Vilma on helppo hoitaessa. Se kyllä seisoo kiltisti karsinassaan kun sitä hoidetaan ja hellitään. Niinkuin jo sanoin, tamma tykkää olla kaiken keskipisteenä. Harjaaminen ei yleensäkkään tuota ongelmia, joskus saattaa hermot olla tiukilla rasittavan paidan helman hiplaamisen vuoksi, mutta toisinsanoen se näyttää todella hauskalta. Kavioiden puhdistamisessa ei pitäisi tulla minkäänlaista ongelmaa, vaikka takajalkoja tamma ei mielellään pidä kauaa ylhäällä. Etujaloissa harvoin esiintyy ongelmia, sillä tamma nostaa helposti jalkansa ja pitää sen vaivattomasti ylhäällä. Vilma on monen aloittelijan suosikki, juuri oikean hoitoluonteen takia. Ihan täydellisyyden kuningattareksi kuitenkaan Vilmaa ei voi kehua, sillä tamma ei pidä lainkaan vedestä. Suoraansanoen se inhoaa solisevaa vettä, varsinkin järvivettä. Uimaan tätä tammaa on täysin mahdoton saada, sillä suuri vesikammo kauhistuttaa Vilmaa jo maalla. Veteen on turha yrittää ilman todella topakkaa ratsastajaa, koska veden rajalla alkaa aikamoinen peruuttelu ja hyppely. Tamma on suhkot vaikeakin maastossa, innokas, mutta pelkää aika paljon. Ratsastaessa Vilma on erittäin kuuliainen ja helppokäyttöinen. Tamma omaa kauniit ja pehmeät askeleet, joka vain kaunistaa Vilman olemassaoloa. Käynti on monesti liiankin reipas, mutta rauhallinen ratsastaja selässään Vilmakin rauhoittuu. Ravi on Vilmalla monenlainen, välillä mennään lujaa ja välillä mikään ei huvita. Kun taas laukka on aina eteenpäinpyrkivä ja hauskankin näköinen, jonka takia tamma pärjää hyvin esteradoilla. Laukassa Vilmaa on helppo hallita, lisäykset ja hidastukset onnistuu. Peräänantokaan ei ole ikinä tuottanut ongelmaa, eikä tule varmaan koskaan tuottamaankaan, sillä tamma on erittäin herkkä avuistaan ja myös vähän peräänantoonratsastaneenkin on helppo aloittaa Vilmasta. Pohjeratsastus on Vilmalla aika työlästä, sillä kannuksia tällä tammalla ei olisi suotavaa käyttää. Se reagoi parhaiten rentoon pohkeeseen, ei sellaiseen joka paukuttaa pilalle tai vaan hivenen painaa. Ohjaratsastus täytyy olla aina rentoa, käsi rentona ja ulko-ohjan tuki aina päällä. Heti tamman myödätessä rennosti, täytyy myös sisäohjan hyväksyä myötäys, ja näin Vilma saa kiitoksen tekemästään työstä. sukulaiset & niihin tutustuminen
teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti teksti
|
NIMI Väkkärä KIR 
