AMARN JOCQER KRJ II


@ Bob Tarr

Nimi Amarn Jocqer "Josse" Rekisterinumero VH06-011-7587
Rotu hannover-ori Koulutus ko Grand Prix
Väri & säkä musta, 166 cm Kasvattaja Amar,Gestüt Spiegelung
Syntynyt 13.09.2009 (14v) Omistaja Tuulia T. (VRL-00084)

Kouluratsastusjaoksen Laatuarvostelu 15.08.2015
8 + 40 + 14 + 20 + 15 = 97 p. KRJ II

Amarn Jocqer saapui meille Gestüt Spiegelungista tallin omistajattaren päätettyä sulkea tallinovet lopullisesti parin vuoden vähäisemmän aktiivisuuden jälkeen. Luettuani tallin lopettamista tallin sivuila tunsin oloni hieman haikeaksi, sillä olinhan vieraillut tilalla monta kertaa. Alkujärkytyksestä toivuttuani aloin katsastamaan tallin myytäviä hevosia, josko saisin jonkun helmen pelastettua itselleni. Ensimmäiseksi iskin silmäni komeaan mustaan oriin, joka oli jo saavuttanut kiitettäviä tuloksia kilparadoilla. Kysyin vielä Amarilta voisinko koeratsastaa oriin samantien, mikä sopi hänelle hyvin, vaikka tallissa suorastaan vilisi mahdollisia ostajaehdokkaita. Koeratsastuksen jälkeen olin hyvin tyytyväinen, joten löimme saman tien kaupat lukkoon Amarin kanssa.

Josse on perusluonteeltaan hyvin kiltti ja rauhallinen miltei ruunamainen eikä sen mielessä kävisikään temppuilla ihmisten kustannuksella. Tämän vuoksi oriin uskaltaa hyvin jättää yksin ainakin vähäksi aikaa perheen pienempienkin kanssa, sillä pienien lasten lähettyvillä herra tuntuu olevan suorastaan ekstra varovainen. Hoitotoimenpiteitä tehtäessä oli kyseessä sitten harjaus,pesu, kengittäminen tai eläinlääkärin tarkastus, ori seisoo paikoillaan kun tatti eikä sillä käväise edes mielessä yrittää liiskata hoitajansa karsinan seinää vasten. Josse onkin oikea ilo hoitaa, sillä ori tuntuu vain nauttivan kun saa huomiota. Varusteet Josse antaa laittaa ilman vaikeuksia päinvastoin se tekee varusteiden laitosta helppoa laskemalla suitsittaessa pään alas eikä orilla ole myöskään taipumusta pullisteluun. Talutettaessa seuraa hoitajaansa kiltisti, mutta tykkää välillä seisahtua hetkeksi tutkimaan ympäristöä. Muiden hevosten seurassa Josse käyttäytyy kuin herrasmies konsanaan.

Ratsastettaessa Josse ei sitten olekaan aivan yhtä helppotapaus kuin maasta käsiteltäessä. Herkkänahkaisen oriin kanssa ei kannata edes odottaa ensimmäisen tunnin menevän hyvin, sillä ori vierastaa uusia ihmisiä selässään. Josse on myös hyvin tarkka-apujen suhteen ja toimii van hyvin minimalistisilla avuilla. Liian voimakkaat avut saavat oriin esittämään epämääräisiä loikkia ja liikkeitä, minkä takia onkin hyvin tärkeää käsitellä oria silkkihansikkain. Vaikka Jossen herkkyys voi aluksi tuntua hankaloittavalta on oriin kanssa oikea unelma työskennellä kunhan sen herkkyyteen ensin tottuu. Jossen ehdotonta bravuuria ovat piruetit, jotka ovat erityisen näyttäviä kun taas laukassa tehtävien sulkutaivutusten kanssa oriilla on toisinaan vaikeuksia. Yleisesti ottaen ori kuitenkin selviytyy kaikista liikkeistä mallikkaasti, mikäli selässä istuu kokenut ratsastaja joka osaa käsitellä oria silkkihansikkain.

i. Harleqwin
VH06-011-2744
ii. Qwinter iii. Rocco MN
iie. Tina Twica
ie. Hannaha Vor iei. Blaco GER
iee. Calina Vor
e. Primetta
VH04-011-9861
ei. Cornald Dass eii. Cornaldo IV
eie. Dijana Dass
ee. Primana eei. Konrad Jot
eee. Primwaltzin

06.12.2010 hann-t Indira HA om. Hopeapajun Kartano
09.02.2012 hann-t Suprant Dragonera om. Bellgrove
08.10.2015 fwb-o Achilles v.d. Zelos om. Zelos
30.12.2015 hann-t Jacqueline D'or om. Shangri La

Joccen isä on Spiegelungin epäluuloisesti käyttäytyvä musta komistus Harleqwin. Ennen Joccea Harrylle oli syntynyt vasta yksi varsa, mutta vakuuttavien kisanäyttöjen vuoksi siitä odotetaan vielä suositumpaakin jalostusoria, onhan sillä vielä niin kisa- kuin siitosvuosiakin jäljellä. Koulutustasoltaan 163 senttinen ori yltää Intermediaire II -tasolle saakka.
Harryn isä, Qwinter, oli musta, 165 senttiä korkea hannover, joka kilpaili jopa kansallisella tasolla vaativan tason koulukilpailuissa. Orin menestys kisaradoilla perustui upeisiin liikkeisiin ja miellyttämishaluisuuteen, rakenteellaan ori ei voinut kehuskella. Hyvän luonteensa ja koulukisamenestyksensä ansiosta ori oli kuitenkin suosittu jalostuksessa ja sai 12 jälkeläistä.
Qwinterin isä Rocco MN oli poikansa tavoin musta kouluhannover, jolla oli säkäkorkeutta 164 senttiä. Se ei ollut merkittävä tekijä kisakentillä eikä näyttelyissä, mutta luonteeltaan fiksu ori miellytti monia lähialueen tammanomistajia. Ori saikin kahdeksan jälkeläistä ennen luonnollista kuolemaansa 20-vuotiaana.

Qwinterin emä, Tina Twica, oli luonteeltaan hyvin tuittupäinen ruunikko. Sen kipakka luonne karkotti useimmat halukkaat ratsastajat, mutta jonkin verran tamma kuitenkin kilpaili aluetason kentillä vaativissa luokissa viimeisimmän omistajansa kanssa. Samainen omistaja myös tahtoi itselleen temperamentikkaasta, kelporakenteisesta suosikkitammastaan varsan, Qwinterin, joka jäikin 18-vuotiaana menehtyneen tamman ainoaksi varsaksi.

Harryn emä, Hannaha Vor, eli pitkän ajan elämästään samalla henkilöllä jolta lähestulkoon kaltoinkohdellun Harryn ostin. Siksi tammakaan ei ollut mikään luottavainen persoona, eikä sitä sen vuoksi nähty missään oman tallialueen ulkopuolella. Rakenteeltaan ruunikko, 161 senttinen Hannaha oli kuitenkin hyvä, eikä sen sukulinjoissakaan ollut valittamista: kohtelunsa vuoksi huonoluonteinen tamma saikin viisi jälkeläistä, jotka menivät heti kaupaksi. Nykyisin Harryn puolisisaruksia kilpailee jopa kansallisilla koulukentillä asti ja suurissa hevosnäyttelyissä.
Hannahan isä oli upearakenteinen musta ori Blaco GER. Sen omistaja panosti enemmän orin näyttelyttämiseen, eikä se kilpaillut kuin satunnaisesti aluetason koulukentillä vaikeahkolla tasolla. Näyttelyissä se kuitenkin menestyi hyvin, ja lisäksi kelvollisen luonteensa ansiosta se kantakirjattiin ensimmäiselle palkinnolle. Varsoja ori saikin paljolti juuri näyttelymenestyksensä ansiosta jopa 12 kappaletta!

Hannahan emä, rautias Calina Vor, ei tarvinnut omaa kilpailumenestystä tullakseen suosituksi ja kouluhevosten sukutauiluihin halutuksi siitoshevoseksi. Tamma sai elinaikanaan peräti 8 jälkeläistä, eikä koskaan vilkaissutkaan kilparadoilla koulukenttien suuntaan. Näyttelyissä tamma kyllä käytettiin varsojensa kanssa, ja se, kuten myös varsansa, sai paljon kehuja hyvästä käytöksestä ja rakenteestakin. Säkäkorkeutta tammalla oli vain 163 senttiä, ja se menestyi kouluratsujen jalostusmaailmassa paljolti vanhempiensa ansioin.

Myös Joccen emä on Spiegelungin kantahevosiin lukeutuva kouluratsu. Primetta on melko jykevätekoinen ja kookas, 167 senttiä korkea mutta osaavan ratsastajan käsissä uskomattoman kevyesti liitelevä raudikko. Luonteeltaan tamma on todellakin rakastettava erityisesti hoidettaessa, ja saamaansa rakkautta se jakaa eteenpäin varsoilleen joista usein tulee luonteeltaan miellyttäviä tapauksia - Jocce siis tästä osittaisena poikkeuksena.. Varsoja ei Primettalla ennen Joccea ollut, mutta siitoskäyttöön ja pois kisaradoilta se vetäytyikin 11-vuotiaana kilpailtuaan kansallisella Int.I-tasolla asti.

Primettan isä, Cornald Dass, oli kouluratojen upea ilmestys: suurikokoinen, säältään 173 senttinen ja muutenkin jykevä kimo ori veti huomion puoleensa missä ikinä esiintyikin. Sen hienoja askellajeja ihailtiin, eikä varmasti löytynyt montaa joka ei olisi kadehtinut orin mieletöntä tasapainoa ja venymiskykyä. Luonteeltaankin ori oli todella mukava niin käsitellä kuin ratsastaakin, eikä sen lukuisten varsojen omistajista löydy montakaan tyytymätöntä henkilöä.
Niin jykevyytensä kuin puhtaat askellajinsakin Cornald lieni perinyt isältään Cornaldo IV:ltä, jolla kilpailtiin kouluratsastuksen lisäksi valjakkoajossa ja jonka suvusta löytyy monta polvea vanhoja kunnon vaunuhevosia. Väriltään rautias ori ei loistanut rakenteellaan näyttelykehissä, mutta oli joka tapauksessa näyttävä yksilö muuten. Valjakkoradoilla se niittikin menestystä tasaiseen tahtiin, kuten myös kouluratsastuksessa.

Emältään Dijana Dassilta Cornald taas oli perinyt miellyttävän rauhallisen luonteensa. Tamma ei ollut mikään erityisen tunnettu kisakentillä eikä jalostuksessakaan, mutta hyvä jalostushevonen se kuitenkin ainakin Cornaldin perusteella oli - eikä ihmekään, sillä sillä oli takanaan hieno suku. Tamma itse jäi kuitenkin melko tuntemattomaksi nimeksi hannoverjalostuksessa luultavasti paljon omistajansa rahaongelmien vuoksi.

Primettan emä oli Cornald Dass:n vastapainoksi pieni, vähän alle 160 senttiä säkää omaava rautias tamma Primana. Se ei koskaan saavuttanut mitään ihmeellistä, kilpaili epäsäännöllisen säännöllisesti lähinnä VaB-VaA-tasoisissa koululuokissa aluekilpailuissa ja menestyi kohtuullisesti. Tammalla oli kuitenkin hyvä rakenne, vaikka se vähän hennohko hannoveriksi onkin, ja sen vuoksi omistaja päätti panostaa tammaan enemmän siitoshevosena. Sillä oli myös miellyttävä luonne, vaikka tammamaisia kiukkupäiviä silloin tällöin esiintyykin.
Primettan isä oli melkoisen tuntemattomaksi jäänyt ruuna Konrad Jot. Sen luonne häiritsi menestystä niin kisoissa kuin jalostuksessakin, joten sen saatua kaksi varsaa päätettiin se ruunata ja myydä harrasteratsuksi omistajalleen arvottomana. Ennen ruunausta orilla kilpailtiin vain HeC-tasoisissa kilpailuissa sen iän vuoksi, eikä se kilpaillut enää lainkaan ruunauksen jälkeen. Taitojaan ori kuitenkin esitteli kotikentällään ja olisi varmasti pärjännyt ainakin VaA-tasolla jos sen hermot olisivat kestäneet hiukan paremmin..

Primanan emä oli luonteeltaan esimerkillinen raudikkotamma Primwaltzin. Kilparadoilla tästä ystävällisestä ja jopa lammasmaisen lempeästä luonteesta ei kuitenkaan ollut apua, ja tamma jämähtikin kisaradoilla VaB-tasolle. Sen omistaja kokeili tammansa kykyjä myös näyttelyissä, mutta niissäkään tamma ei menestynyt varsin hennolla rakenteellaan. Omistajan viimeinen oljenkorsi olikin jalostuskäyttö, jossa Primwaltzinia käytettiin temperamenttisille oreille hyvillä lopputuloksilla.

Sukuselvityksen @ Amar

OMINAISUUSPISTEET
Starttaa porrastetuissa kouluratsastuskilpailuissa

Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 0.00
Nopeus ja kestävyys: 927.25
Kuuliaisuus ja luonne: 3839.18
Tahti ja irtonaisuus: 3104.78
Tarkkuus ja ketteryys: 0.00

Kouluratsastuksessa 6943.96 op (vaikeustasolla 11)!

VALMENNUKSET JA PÄIVÄKIRJA

20.12.2014 Ostaminen
Tänään ajaa hurautin ystävättäreni Amarin pitämälle Gestüt Spiegelung tallille, jossa oli toiminnan lopettamisen takia käynnissä suuri hevosmyynti. Astuessani ulos autosta huomasin paikan päällä olevan väkeä, vaikka kuinka paljon enkä voinut olla miettimättä kuinka tämän väkijoukon keskeltä löytäisin etsimäni. Joku lykkäsi käteeni listan myytävistä hevosista. Ennenkuin ehdin tutustua listaan sen paremmin kuulin jonkun huutavan nimeäni ja huomasin ystävättäreni Amarin huiskuttavan minulle vähän matkan päästä. Luovin väkijoukon läpi ystävättereni luokse ja halasin häntä tervehdykseksi ennen kuin rupesin pommittamaan häntä kysymyksillä. Ystävättäreni vain naurahti hermostuneesti kysymystulvalleni ja kysyi millaisia hevosia olin etsimässä. Ilmoitin olevani kiinnostunut lyhytsukuisista hieman vanhemmista oreista. Hetken mietittyään Amar opasti minut sirohkon mustanoriin karsinalle. Amar kertoi oriin nimen olevan Amarn Jocqer ja että se oli kilpaillut jo menestyksekkäästi kansallisissa kisoissa sekä siinä sivussa siittänyt kaksi tammaa. Kuuntelin ystävättäreni selostusta oriista kiinnostuneena ja kysäisin olisiko minun mahdollista koeratsastaa ori ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Ystävättäreni sanoi koeratsastuksen olevan mahdollinen ja huikkasi lähellä olevaa hoitajaa tuomaan Amarn Jocqerin varusteet.

Hoitajan tuotua varusteet varustin orin pikaisesti minkä jälkeen Amar opasti minut tallin takana olevalle pienelle kentälle, jossa oli mukavan hiljaista verrattuna muualla olevaan hälinään. Amar oli varoittanut minua Jocqerin vierastavan uusia ratsastajia selässään, joten en yllättynytkään huomatessani oriin olevan hieman jännittynyt. Teetin oriilla paljon kiemuroita ja ympyröitä alkulämmittelyksi ja vähitellen ori alkoi rentoutua silminnähtävästi, jolloin alkoi todellinen työnteko. Ensimmäiseksi pyysin oriilta koottua ravia. Ravailtuamme hetken uraa pitkin pyysin Amarn Jocqerilta piaffea, mutta nykäisin samalla hieman liian kovaa ohjista, jolloin ori pukitti komeasti. Höllennettyäni hieman otettani ohjista yritimme uudestaan ja tällä kertaa Amarn Jocqer siirtyikin sulavasti piaffeen. Otettuamme 10 askelta piaffea siirsin oriin passageen. 15 passage askeleen jälkeen siirsin oriin koottuun laukkaan. Siirtyminen koottuun laukkaan passagesta sujui oriilta vaivattomasti. A-kirjaimen kohdalla ohjasin Jocqerin pituushalkaisijalle ja L-kirjaimen kohdalla annoin oriille laukkapiruetin avut. Suoriuduttuamme laukkapiruetista moitteetta siirsin Amarn Jocqerin ravin kautta käyntiin ja ohjasin oriin kentän laidalla odottavan ystävättäreni Amarin suuntaan.

Saavuttuamme ystävättäreni luokse ilmoitin kasvot innosta hehkuen voivani hyvinkin ostaa oriin. Siirryimme saman tien tallintoimistoon laittamaan papereita kuntoon, sillä aikaa kun Amarn Jocqerin hoitaja laittoi oriin matkakuntoon. Ystävättärelläni meni hetki löytää oriin kauppakirja sotkuiselta työpöydältään, mutta kauppakirjan löydyttyä raapustin siihen puumerkkini epäröimättä edes vilkaisematta hintaa. Lyötyämme kaupat lukoon Amarn Jocqerista ystävättäreni ilmoitti hänellä olevan vielä toinen ori josta saattaisin olla kiinnostunut. Lastasin nopeasti Amarn Jocqerin mukanani tuomaan kuljetusautoon, minkä jälkeen suuntasimme ystävättäreni kanssa katsomaan toista oria, joka hänen mukaansa olisi juuri passeli meille.

24.12.2014 Jouluaatto
Jouluaaton kunniaksi olin leiponut hevosille porkkana kermavaahdolla kuorrutetun porkkanakakun, jonka veimme talliin lahjojen avaamisen jälkeen. Josse sai maistaa kakkua ensimmäisten joukossa ja upottikin turpansa syvälle kakkuun niin että kermavaahtoa lenteli joka suuntaa. Orin naamataulu olikin yltäpäätä kermavaahdossa herran vetäessä turpansa pois kakusta, enkä voinut olla nauramatta katsoessani oriin sottaista naamataulua. Miestäni Jossen porsastelu ei tuntunut huvittavan ja hän kävikin hakemassa minulle rätin, jolla saatoin putsata oriin sottaisen naaman. Jossen naaman putsattuani kaivoin taskustani pari palaa sokeria, jotka syötin Josselle ennenkuin kiiruhdin mieheni perään, jotta voisimme jatkaa jouluista tallikierrostamme Jossen jäädessä hirnumaan peräämme. Oriille olisi ilmeisesti maistunut toinenkin pala kakkua. Kierroksemme päätteeksi kävin vielä pikaisesti Jossen karsinalla syöttämässä sille loput kakusta, vaikkei kakusta paljoa jäljellä ollutkaan.

30.12.2014 Kouluvalmennus
Jossen kotiuduttua hieman yli viikon päätin kiivetä sen selkään ensimmäistä kertaa sitten koeratsastuksen. Ori vaikutti pirteältä noustessani sen selkään auringon kuivattamalla kentällä. Suunnatassamme uralle Josse painoi melko voimakkaasti kuolaimelle ja sainkin tehdä kovasti töitä kunnes lopulta myös oriin etuosa tuli keveäksi ratsastaa. Lämmiteltyäni oriin kunnolla eri askellajeissa siirsin sen koottuun laukkaan. Josse ei olisi aluksi tahtonut lyhentää askeltaan ja sainkin tapella oriin kanssa ihan kunnolla ennen kuin se lopulta suostui lyhentämään askeltaan. Laukattuamme koottua laukkaa kierroksen verran ohjasin oriin keskihalkaisijalle laukanvaihto harjoituksia varten. Ensin teimme kuusi laukanvaihtoa joka toisella askeleella, mikä sujui Josselta heti hyvin. Parin onnistuneen yrityksen jälkeen päätin vaikeuttaa harjoitusta tekemällä 15 laukanvaihtoa askeleessa. Tässä meillä oli aluksi hankaluuksia, sillä ori ei meinannut reagoida apuihini tarpeeksi nopeasti. Parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen annoin Josselle hieman voimakkaammat avut, jolloin laukanvaihdot askeleessa alkoivat sujua mainiosti. Muutaman onnistuneen yrityksen jälkeen laukkasin oriilla hetken uraa pitkin ennen kuin siirsin sen ravin kautta käyntiin.

12.01.2015 Kouluvalmennus
Tänään satoikin kaatamalla, joten treenasimme maneesissa, sillä ulkona ei tahtonut nähdä rankkasateelta eteensä. Onneksi pikku maneesi oli vielä tyhjillään, sillä suurinosa hevosista söi vielä aamuruokiaan tai niitä oltiin viemässä tarhoihinsa. Noustessani Jossen selkään saatoin aistia oriin olevan hieman jännittynyt, sillä sen kanssa ei oltu vielä treenattu pikku maneesissa. Ohjasin oriin uralle ja aloin lämmitellä sitä eri askellajeissa pyytäen siltä paljon erilaisia kiemuroita ja ympyröitä. Vähitellen Josse alkoikin rentotutua ja vastata apuihini, jolloin saatoimme siirtyä itse asiaan. Tällä kertaa harjoittelisimme Jossen kanssa sulkutaivutuksia ravissa ja laukassa, joten alkulämmittelyjen jälkeen pyysin Jossea siirtymään koottuun raviin. Ori teki työtä käskettyä ja P-kirjaimen kohdalla annoin Josselle sulkutaivutuksen avut. Ori vastasi halukkaasti apuihini ja suoriutui tehtävästä hyvin heti ensimmäisellä yrittämällä. S-kirjaimen kohdalle tullessamme suoristin Jossen ja jatkoimme hetken aikaa koottua ravia uraa pitkin kunnes siirsin oriin koottuun laukkaan. K-kirjaimen kohdalle tullessamme teimme Jossen kanssa sulkutaivutusta oikealle. En tosin ensin taivuttanut oria tarpeeksi, mutta parin yrityksen jälkeen sulkutaivutukset oikealle alkoivat sujua, jolloin siirsin oriin hetkeksi raviin. Ravattuamme hetken pyysin Josselta taas koottua laukkaa ja B-kirjaimen kohdalla aloimme tehdä sulkutaivutusta vasemmalle. Tällä kertaa muistin taivuttaa Jossea tarpeeksi heti ensimmäisellä kerralle ja parin onnistuneen toiston jälkeen siirsinkin ratsuni pian ravin kautta käyntiin. Käveltyämme pari kierrosta taputin Jossea kaulalle ennen kuin pysäytin oriin maneesin keskelle ja luovutin sen ohjat maneesin laidalla odottavalle hoitajalle.
Sivujen hevonen on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse.