SILBERS CARUSO PSB I

Nimi	Silbers Caruso "Karo"	Rekisterinumero	VH15-011-0029
Rotu	hannover-ori	Koulutus	ko Helppo A re 160cm
Väri & säkä	ruunikko, 168 cm	Kasvattaja	indy,Gestüt Silbereiche
Syntynyt	08.01.2015	Omistaja	Tuulia T. (VRL-00084)

Performance Studbook 25.01.2023
20 + 20 + 20 + 20 = 80p. PSB I

Silbers Caruso tuli meille indyltä vieraillessani hänen puoliverisiä kasvattavallaan tallilla Saksassa kun siellä oli kasvattimyynti. Tällä kertaa myynnissä oli kaksi estepainotteista hannover oria, jotka oli molemmat jo vieroitettu emistään. Molemmat näyttivät lupaavilta, mutta päädyin ihailemaan 1-polvista varsaa, jonka toinen vanhemmista oli kantakirjattukin. Tein tästä kyseisestä varsasta ostotarjouksen oikopäätä. Ilokseni oriin kasvattaja indy myös hyväksyi tarjoukseni, joten tammikuussa 2014 Caruso saapui uuteen kotiinsa Hollantiin.

Luonteeltaan Karo on hyvin vilkas ja eloisa ori, joka on aina työntämässä päänsä paikkoihin joihin ei pitäisi. Karoa saakin pitää kokoajan silmällä ettei se vain lähde omille tutkimusretkilleen ja satuta itseään. Ilkeähän Karo ei ole, mutta eloisuutensa takia ori ei oikein jaksa seistä aloillaan pitkiä aikoja ja pienet lapset jäävätkin herkästi oriin jalkoihin. Karo kannattaakin sitoa kiinni hoitotoimenpiteiden ajaksi, mikäli haluaa saada hoitotoimenpiteet suoritetuksi säällisessä ajassa ilman oriin jatkuvaa toikkarointia ympäri karsinaa. Ei sillä kyllä ori harjauksesta ja muusta vastaavasta huomiosta pitää, mutta eloisan luonteensa takia se ei vain osaa seistä aloillaan. Varusteet Karo sentään antaa laittaa ilman suurempia ongelmia. Talutettaessa taluttajan tulisi olla kokoajan valppaana, sillä ori haluaisi päästä tutkimaan kaikkea mahdollista uutta ja silloin ori herkästi unohtaa, ettei se narun päässä oleva ihminen välttämättä pysy mukana kiitoravissa. Muiden hevosten seurassa Karo käyttäytyy moitteettomasti, vaikka haastaakin muita hevosia mieluusti leikkimään kanssaan. Kaikeksi onneksi Karo kuitenkin tuntuu tietävän keitä ei kannata mennä leikittämään, joten ori joutuukin vain harvoin tappeluihin.

Ratsastettaessa Karo on hyvin itsevarma ja tietää täsmälleen mitä sen on tehtävä. Ori onkin näin ollen hyvin miellyttämishaluinen ja tekee kaikkensa ratsastajansa hyväksi. Tästä huolimatta oriista ei kuitenkaan ole kouluratsuksi, sillä eloisalla oriilla ei yksinkertaisesti riitä kärsivällisyyttä vaativien koululiikkeiden vääntämiseen. Esteillä herra saa kuitenkin tilaisuuden loistaa. Energinen ori suorastaan pursuaa intoa esteillä, mutta kaikeksi onneksi ori kuuntelee hyvin puolipidätteitä. Esteratsuna ori on omaa luokkaansa omaten erinomaisen hyppytekniikan sekä voiden kääntyä, vaikka kolikon päällä niin pyydettäessä. Karo ei myöskään pelkää minkäänlaisia esteitä, vaikka nämä näyttäisivät kuinka kummallisilta tai olisivat kuinka kirkkaanvärisiä hyvänsä. Ori hyppääkin rohkeasti kaikkien vastaantulevien esteiden yli eikä ratsastajan oikeaastaan täydy tehdä mitään muuta kuin pysyä kyydissä ja ohjata. Karo kyllä hoitaa homman kotiin puhtaalla radalla, mikäli ratsastaja oriin selässä ei tee isoja virheitä. Maastossa ori on valpas ja malttamaton eikä oikein tahtoisi pysyä nahoissaan.

i. Cryptum II	ii. Cryptum	iii. Cameo Zed
		iie. Threnody
	ie. Dungle Jam	iei. Don Johnson
		iee. Bamboozle
e. Requiem VIR MVA Ch,KTK II	ei. Tar-Ardamin	eii. Tar-Calmacil
		eie. Nimrodel
	ee. Charum	eei. Narik-Zadan
		eee. Zimrenzil

03.03.2023 hann-o Courbert Ware om. Kastanjeholm

31.08.2022 VSN Adina HRCH
15.01.2023 VSN Valmarya HRCH
15.02.2023 VSN Gestüt Helmwald HCH

OMINAISUUSPISTEET
Starttaa vain porrastetuissa esteratsastuskilpailuissa Esteratsastuksessa op (vaikeustasolla )!

VALMENNUKSET JA PÄIVÄKIRJA

12.12.2022 Asetaitovalmennus (valmentaja: Lionel Troxler kirjoittaja: Raituva)
Rey hyppi innoissaan kentän laidalla. Mies oli pelkkää intoa täynnä, sillä hän pääsi aloittamaan työt pian Sveitsin muuton jälkeen. Vastoin kaikkien toiveita Rey halusi pitää valmennuksen päätallin kentällä pelkästään auringon paisteen ja kevyen lumisateen takia. Kaikilla oli onneksi hokit ja osalla tilsakumit, mutta kenttä oli ennen valmennusta lanattu ja tampattu sileäksi. Pakkasta oli juuri sopivasti muutaman asteen verran ja tuntilaisille tuskin tulee kylmä. Lämmittely tapahtui itsenäisesti ja rataa harjoiteltiin ensin pala palalta sekä lopuksi kilpailtiin leikkimielisesti toisia vastaan pisteyttämällä rata VHRY:n ohjeiden mukaisesti. Eli pisteytyksessä huomioidaan aseen käsittely, osumapisteet ja ratsastus osuus. Miinuspisteitä ei annettu askellaji rikosta tai pysähtymisestä muualta kuin tarkoitetulle paikalle, sillä paikalla oli paljon aloittelijoita. Normaalisti noviisiluokat tulisi suorittaa kokonaan ravissa ja muut luokat laukassa, mutta nyt ratsastajat saivat päättää vauhdin.

Oli erittäin veikeää nähdä barokkien ja suomenhevosten seassa puoliverinen, joka itsevarmasti katseli maisemia ja korvat hörössä odottaa omaa vuoroaan. Hyppääminen oli orille tottua ja puoliverinen hyppäsi pienen esteen tasapainoisesti, vaikka hieman varovaisesti, kun ratsastaja kamppaili peitsen pitämisen kanssa. Tuulia valmistautui osumaan quintain tauluun ja ensimmäiset osumat tulivat huonoon paikkaan, että ratsastaja sai selkäänsä. Muutaman toiston jälkeen alkoi ase pysyä hyvin turvattuna ja osumat alkoivat parantua. Karo hieman silmän valkuaiset mulkoillen ihmetteli, että miksi heinäseivästä isketään tauluun ja pitäisi olla juoksemassa kaurasäkkiä pakoon.
Rotan jahtaaminen oli helpompaa, vaikka Tuulia sai kurkottaa hyvin alas, että peitsi yltää pistämään rottaa. Onhan ratsu melkein 170 cm korkea. Kujalle ratsukko tuli pelkästään väistöillä ja ori oli hyvin kuulolla. Hieman se jyräsi sivulta sivulle, että ori valahti etupainoiseksi. “Anna hieman ohjaa ja ihan kevyesti annat sen valua enemmän vasemmalle. Jalkojen ei tarvitse tulla noin jyrkästi ristiin”, Rey neuvoi ja Tuulia otti uudestaan, että muutama rengas saatiin peitseen roikkumaan. Karo eteni rennosti ja avuilla sekä kaikki renkaat tipahtivat tynnyriin mutkitta. Ääntä ori jäi kuuntelemaan, mutta ei sen enempää reagoinut. “Vaihtelu virkistää, vai mitä”, Rey kommentoi, kun Karo eteni hyvin pitkässä muodossa ja Tuulia pystyi antamaan vieläkin enemmän ohjaa. Pää nyökkäsi askelten tahdissa ja ori asettui rennosti koko niskasta. Korvat olivat tasan ja alaleuka rentona. Ori narskustellut kuolaimia ja suu ei vaahdonnut.

Aseen poimiminen oli selkeästi helpompaa kuin aseen käsittely. Lohikäärmeessä Tuulia heitti muutaman kerran ohi. “Ota vaikka seisaaltaan, käynnissä, ravissa tai laukassa. Ihan rauhassa. Ori tuntuu odottavan hyvin”, Rey kehui ja Tuulia otti useamman yrityksen eri vauhdissa sekä askellajissa, mutta kaikki tuntuivat menevän ohi tai sinnepäin. Tuulia jatkoi matkaa kohti kaalinpäitä ja he pysyivät hyvin ympyrällä. Karo pysyi rentona ja alkoi vähitellen kohota enemmän ylämäkeen. Enää ori ei juossut pelkästään lapojen päällä, vaan sisätakajalka astui enemmän rungon alle ja näin ori nousi asteittain lavoista ylöspäin. “Hienosti. Jos ei osumat, niin hevonen etenee kevyesti”, Rey kehui. Kaalinpäät sujuivat helpommin kuin omenat ja Karo tuntui kokoajan katsovan omenoiden suuntaan. Hyvällä tuurilla nappasi yhden mukaan. “Jaha, varas matkassa”, Rey nauroi ja neuvoi asettamaan oria enemmän sisälle, vaikka ihan johdattamalla kädellä päätä enemmän sisään. Tuntuu varmaa hassulta, mutta ratsu säilyttäisi korvat.
Vielä löytyi jaksamista, vaikka Tuulian mukaan oltiin jo maitohapoilla. Puolestaan ratsu laukkasi reippaasti ja rennosti eteenpäin. Rata lähestyi loppua ja trebutchen laukaisun jälkeen Karo jäi selkeästi haikailemaan ylijääneitä omenoita. Ja tietenkin muutama ratsukon mukaan lähti. “Hieman erilaista esterataa, eikö?”, Rey hymyili.