Grand Marnier Scar sai alkunsa juulian esitellessä minulle sen emän Inky Oakin, joka kylläkin edusti minulle pääsääntoisesti tuttuja linjoja, mutta kuitenkin sen verran rakkaita, että pakkohan minun oli tammasta saada varsa. Isäksi varsalle valikoitui sonyan omistama komea Drurybridge Gardevine, jonka emästä olin jo kauan himoinnut varsaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla siis. Astutus sopi hyvin myos sekä juulialle että sonyalle joten niin Inky Oak matkusti Drurybridge Gardevinen vieraaksi oriin kotitilalle. Inky Oakin tiineysaika sujui ongelmitta ja niin sitten eräänä kirpeänä marraskuun päivänä maailmaan putkahti tummanruunikko orivarsa, joka sai nimekseen Grand Marnier Scar, erään likoorin mukaan.
Markku on perusluonteeltaan vähän hoslä, mutta kuitenkin hyväntahtoinen oriherra, joka ei tahallaan tekisi pahaa kärpäsellekään. Ori vain on hivenen kompelo eikä aina katso minne jalkansa laittaa ja saattaakin näin ollen vahingossa tallata hoitajansa varpaille. Ulkona hoidettaessa seuraa tarkkaavaisesti ympäristonsä tapahtumia, mutta pysyy kuitenkin komennettaessa hyvin aloillaan. Karsinassa hoidettaessa ei herraa täydy välttämättä sitoa kiinni, sillä se pysyy hyvin aloillaan komennettaessa. Harjattaessa herkkä kutiamaan etenkin ryntäidensä kohdalta, joten sitä voikin kyhnyttää ryntäistä ihan kunnolla. Varustettaessa ei aiheuta ongelmia. Ruokittaessa odottaa vuoroaan kärsivällisesti eikä hoppuile myoskään syomisen suhteen. Kengitettäessä ei oikein malttaisi pitää kaviotaan ylhäällä joten napakka ote sen kaviosta onkin tarpeen. Eläinlääkärin ori antaa tehdä tyonsä rauhassa.
Talutettaessa Markku yleisesti ottaen seuraa kuuliaisesti taluttajansa perässä joskin saattaa hieman säpsyä naapurin traktoria. Maastossa talutettaessa seuraa rauhallisesti taluttajansa perässä joskin saattaa toisinaan pysähtyä katselemaan ympärilleen jatkaen kuitenkin matkaansa kun riimunnarusta kevyesti nykäisee. Tarhoille mentäessä ei pidä mitään kiirettä vaan tulee säyseästi taluttajansa perässä. Muiden hevosten kanssa tulee hyvin toimeen joskaan ei siedä mikäli sitä yritetään pomottaa ja puolustaakin itseään raivoisasti. Maneesissa ja kentällä talutettaessa ei liikoja katsele ympärilleen vaan pysyttelee rauhallisena taluttajansa rinnalla. Juoksutettaessa vastaa alusta asti hyvin juoksuttajansa apuihin eikä temppuile turhia. Lastattaessa astelee muitta mutkitta lastaussiltaa ylos.
Ratsastettaessa Markku on hyvin yhteistyohaluinen ja se tekee aina parhaansa ratsastajansa mielyttämiseksi. Turhan herkkä avuille ori ei kuitenkaan ole ja sen kanssa voi huoletta käyttää vähän napakampia apuja ilman pelkoa, että herra vetäisi herneen nenäänsä. Yleisesti ottaen liikkuu hyvin eteen oman moottorinsa varassa, joskin on hivenen iltauninen, joten mikäli sen kanssa haluaa harjoitella iltaruuan jälkeen kannattaa varautua siihen, että oria voi joutua hieman herättelemään. Puhdas käynti joka on myos energistä, mutta saisi olla aktiivisempaa sekä voisi olla selästään joustavampi. Ravi kevyttä ja tahdikasta joskin matalaa ja saisi koukistaa niveliään siinä paremmin. Laukka kevyttä ja rytmikästä, mutta voisi olla aktiivisempaa ja joustavampaa. Markku on esteratsu henkeen ja vereen nauttien hyppäämisestä yli kaiken. Oriilla on hivenen kulmikas hyppytekniikka, mutta se hyppää epäroimättä ylitse esteestä kuin esteestä kunhan vain ponnistuspaikat osuvat kohdilleen. Herra on jaloistaan suhteellisen ketterä selviten hyvin vähän tiukemmistakin käännoksistä kunhan sen kanssa nyt ei aivan kolikon päällä yritä kääntyä. Nopeudessa häviää useimmille kilpakumppaneilleen, mutta iso laukkaisena hevosena se ei niin haittaa.
Kilpailuissa Markku pysyy hyvin rauhallisena tapahtuipa sen ympärillä sitten mitä tahansa. Muut hevoset jättää pääsääntoisesti huomiotta elleivät ne sitten yritä haastaa herran kanssa riitaa, jolloin tämä kyllä vastaa haasteeseen. Lämmiteltäessä keskittyy täysillä ratsastajaansa eikä pahemmin välitä siitä mitä sen ympärillä tapahtuu. Portilla odottaa kärsivällisenä omaa vuoroaan. Radalla keskittyy itse tekemiseen eikä anna edes kirkkaiden salamavalojen häiritä keskittymistään. Ainoa asia mikä saattaa häiritä oriin keskittymistä on jonkilainen kova paukahdus kuten ilotulitukset tai ohitse menevän auton pakoputken paukahdus, sillä Markku vihaa kovia ääniä. Palkintojenjaossa ottaa ruusukkeensa vastaan arvokkaana aloillaan seisten. Kunniakierroksella ei esitä turhaa revittelyä joskin pidentää askeltaan entisestään edeten eteenpäin jättimäisin harppauksin.