Samba of Mirraberg tuli meille tilausvarsana Mirraberg Warmbloodsista etsiskellessäni vanhempisukuisille hannovereilleni sopivia puolisoita, jotta saisin heistä vielä varsat kotiin kasvamaan. Puolison löytäminen Samban isälle KWB Salsalle osoittautui sangen haasteelliseksi tehtäväksi kunnes sitten keksin vierailla Mirraberg Wambloodsin sivuilla olihan tallin omistajatar Vibaja yksi niistä ihmisistä joita kiinnosti erityisesti vanhojen sukujen säilyttäminen. Mirrabergin tammoja selaillessani silmäni osuivat sangen pian skurvashilaiseen kasvattiin Maniac! PB. Tamman sukutaulu oli minulle entuudestaan täysin vieras, joten se oli mielestäni mitä täydellisin morsian KWB Salsalle. Niinpä sitten laitoin Vibajalle viestiä kysyen josko Maniacista olisi mahdollista saada tilausvarsaa. Helpotuksekseni yhdistelmä sopi myös naiselle, joskin etäisyyden vuoksi astutus hoidettiin keinosiemennyksellä. Eräänä poikkeuksellisen helteisenä heinäkuun päivänä sain Vibajalta sitten WhatsAppissa videoviestin, jossa musta laukkipäinen orivarsa imi terhakkaasti emänsä Maniacin nisää. Nimekseen varsa sai Samba of Mirraberg jatkaen isänsä tanssiteemaista nimilinjaa. Warehamiin Samba matkusti vuotiaana. Matka Iso-Britanniasta Saksaan oli ollut pitkä ja ori näyttikin nuutuneelta taluttaessani sen ramppia pitkin alas uuden kotinsa pihamaalle. Talutinkin oriin oitis sille varattuun karsinaan, missä sitä jo odotti herkullinen annos apetta. Totesin tyytyväisenä, ettei oriissa sen suurempaa vikaa ollut sillä sen ruokahalussa ei ollut mitään vikaa. Tarkastettuani Samban pintapuolisesti naarmujen varalta jätin sen nauttimaan kaikessa rauhassa ruuastaan.
Simba on perusluonteeltaan hyvin eloisaa sorttia joku voisikin sanoa jopa sen olevan ADHD pakkaus. Ori ei siis hetkeäkään pysy aloillaan vaan sen on kokoajan pakko olla menossa ja tekemässä jotain. Tämä tekee luonnollisesti hoitotoimenpiteiden suorittamisesta etenkin ulkona missä kokoajan sattuu ja tapahtuu kaikenlaista sangen haastavaa, sillä herra on kaiken lisäksi uteliasta sorttia ja sen on pakko saada tietää mitä sen ympärillä on meneillään. Karsinassa hoidettaessa on Simba sidottava ehdottomasti kiinni sillä vapaana ollessaan se vain liikuskelee ympäri karsinaansa eikä edes komennettaessa tahdo asettua aloilleen. Harjauksesta ei herra niin välitä ja sen mielestä kyseessä onkin lähinnä pakollinen paha, joka pitää hoitaa pois alta ennen kuin hän pääsee ulos. Ruokittaessa on varmaankin ainoa kerta päivässä jolloin ori on täysin aloillaan seuraten karsinansa oven yli ruokakärryn liikkumista kuin hypnotisoituna. Ruokansa syö kaikessa rauhassa eikä pidä siitä jos sen ruokarauhaa häiritään. Oriin varustaminen ei ole aivan ongelmatonta sillä ensin se pitäisi saada seisomaan aloillaan jotta satulan saisi liutettua sen selkään ja suitset sen päähän. Eläinlääkäriin suhtautuu tyynen rauhallisesti antaen tämän tehdä työnsä rauhassa, mikäli sitä vain on tuttu ihminen pitelemässä. Kengitys onkin oriin mielestä sitten pitkäpiinaista puuhaa eikä sen kärsivällisyys oikein tahtoisikaan riittää.
Talutettaessa Simballe olisi suotavaa laittaa suitset päähän sillä herralla on tapana yrittää säntäillä joka suuntaan ja se harvemmin pysyy rauhallisesti taluttajansa rinnalla. Maastossa talutettaessa olisi ainakin isompien teiden lähellä syytä olla aivan erityisen valppaana, sillä ori säikkyy helposti ohitseen kaahaavia autoja. Metsän siimeksessäkin se sätkyy peuroja mikäli näitä sattuu vastaan tulemaan. Tarhoille mentäessä saakin herran taluttaja sitten pistää ihan juoksuksi mikäli aikoo pysyä herran tahdissa mukana. Muiden hevosten kanssa Simba tulee yleisesti ottaen hyvin toimeen, vaikka joitakin ärsyttääkin orin yli vilkas luonne. Maneesissa ja kentällä talutettaessa mikäli ympärillä ei tapahdu paljon mitään malttaa jopa seuratakin taluttajaansa. Juoksutettaessa oriille tuppaa olemaan vaikeaa keskittyä juoksuttajansa antamiin ohjeisiin, mutta mikäli sen huomion onnistuu itseensä saamaan tekee se kuuliaisesti sen mitä siltä pyydetään. Lastattaessa astelee innokkaasti ramppia pitkin ylös tietäessään että nyt tapahtuu jotain hauskaa ja erilaista.
Ratsastettaessa Simbaa voi alkuun joutua hieman rauhoittelemaan joskin kaikeksi onneksi ori kyllä vastaa puolipidätteisiin hyvin. Se vain ei etenkään uusissa paikoissa aina malttaisi täysin keskittyä ja sählääkin siitä johtuen melkoisesti alkuun. Kuitenkin kun oriin huomion onnistuu itseensä saamaan toteuttaa se siltä pyydetyt liikkeet vaivattomin elein. Simba tarvitsee vain aivan minimalistisen avut toimiakseen oikein, muttei se varsinaisesti pahastu vaikka sitä käsiteltäisiin hieman jämerämmin avuin. Ratsastajaltaan edellyttää pitkää pinnaa sekä johdonmukaista käsittelyä jotta alku häslingeistä selvitään. Käynti tahdikasta, jäntevää ja irtonaista. Ravi tahdikasta, kevyttä ja melko matkaavoittavaa. Rytmikäs ja irtonainen laukka. Kouluratsuna Simba ei ole kovinkaan akteeksiantavainen siinä mielessä, että hermostuu herkästi mikäli sitä ei käsitellä täsmällisin avuin. Mikään ei ole oriin mielestä pahempaa kuin avut jotka eivät ole millilleen kohdallaan ja se osoittaakin mieltään äkkiä pukittamalla, mikäli sitä ei sen mielestä käsitellä tarpeeksi tarkoin avuin. Ori myöskin pitkästyy herkästi eikä kestä kovin montaa toistoa yhtä ja samaa asiaa ennen kuin sen mielestä voitaisiin jo siirtyä seuraavaan aiheeseen. Uudet koululiikkeet oppii pääsääntöisesti nopeasti joskin se vie silti hieman aikaa koska harjoitustuokiot joudutaan pitämään hyvin lyhyinä oriin turhautuessa herkästi.
Kilpailuissa Simba onkin sitten todella innoissaan eikä oikein tunnu tietävän miten päin sen pitäisi olla kun ympärillä tapahtuu niin paljon kaikenlaista. Muihin kilpailualueen hevosiin ei sen suurempaa huomiota kiinnitä. Lämmiteltäessä tuijottelee melkoisesti toisia ratsukoita ja sen huomion saaminen omaan ratsastajaansa voikin olla työn ja tuskan takana. Portilla vuoroa odottaessa voi tuntea kuinka ori suorastaan pursuaa energiaa miltei kuin räjähtämispisteessä oleva ruutitynnyri. Radalla ei sitten koskaan tiedäkään millainen Simba on tänään vuorossa. Joko ori keskittyy kunnolla jolloin se tanssahtelee kepeästi kuin balettitanssija liikkeiden läpi tai sitten se säheltää jotain sinnepäin. Palkintojenjaossa suorastaan paistattelee salamavalojen välkkeessä keikistellen kuin paraskin diiva. Kunniakierroksella Simban kanssa mennäänkin sitten isoa lujaa ja ori hidastaa vain vastahakoisesti takaisin hitaampiin askellajeihin.