Tuulenpesän Kartano

Hiiden Aurora

Sivujen hevonen on virtuaalihevonen eikä liity mitenkään kuvien hevoseen



@ kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

NIMI Hiiden Aurora "Aura" Rekisterinumero VH16-018-1299
SYNTYNYT 15.05.2016 (4 vuotta) ROTU, SUKUPUOLI Suomenhevonen-tamma
väri punarautias SÄKÄKORKEUS 157 cm
OMISTAJA Tuulia T. VRL-00084 KASVATTAJA Katja H.,Hiidenpelto
Koulutustaso re 120cm SAAVUTUKSET EV I,SV I

Suomenhevosvarsojen arviointi 2-vuotiaana 20.07.2016
rakenne 6,2, suku 10, käytöskoe 15 = 31,2p SV-I

Estevarsojen laatuarvostelu 30.08.2016
7,5 - 10 - 4 - 2 - 5 - 3 = 31,5p EV-I

Hiiden Aurora tuli meille Tuulenpesään innostuttuani parin vuoden tauon jälkeen taas suomenhevosista. Totesin hyvin pian nykymarkkinoilla lyhyt sukuisten suomenhevosten olevan muotia eikä minulta tallista löytynyt kuin pitkäsukuisia, joten päätin oitis ruveta lyhytsukuisten suomenhevosten hankintaan. Törmätessäni hevosurheilulehdessä Hiidenpellon omistajan Katja H:n laatimaan myynti-ilmoitukseen rupesin innoissani tutkimaan myytävänä olevia varsoja, sillä meillä ei vielä ollutkaan omaa hiidenpeltolaista tallissa. Varsoista kaksikko Hiiden Jalokahvi ja Hiiden Aurora vaikuttivat kiinnostavilta, joten soitin oitis Katjalle kyselläkseni varsoista hieman lisää. Katja kertoi Auroran tulevan hyvin menestyneestä esteratsastussuvusta, sillä melkein jokainen sen sukulainen on palkittu esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa. Auroralta saattoi näin ollen odottaa tulevaisuudessa paljoa esteradoilta, mikä sopi minulle mainiosti, sillä Tuulenpesässä ei noihin aikoihin ollut kovin montaa puhtaasti estepainotteista hevosta, joten olin innostunut ajatuksesta saada sellainen talliin. Katjan pyytämä hinta Aurorasta oli melko suolainen, mutta mitä muutakaan voisi odottaa kun hevonen tuli näin menestyneestä suvusta, mutta siitäkin huolimatta ilmoitin Katjalle olevani halukas ostamaan tamman Tuulenpesään. Katja myikin Auroran meille mieluusti yhdessä Hiiden Jalokahvin kanssa, joten allekirjoitettuani Katjan faksaamat kauppakirjat kummastakin hevosesta sovimme että hevoset kuljetettaisiin Tuulenpesään niiden täytettyä vuoden.

Aura on hyvin mukavuudenhaluinen tammaneiti, joka suhtautuu elämään hyvin rennolla asenteella. Karsinassaan tamma useimmiten ottaakin nokosia eikä paljoa piittaa, mitä sen karsinan ulkopuolella tapahtuu. Auralle oma rauha onkin tärkeää eikä se voi sietää kiljuvia pikkulapsia ja osoittaa tämän melko selvästi hampaitaan esittelemällä, mikäli moinen kiusankappale sattuu tamman karsinaan eksymään. Neiti tarvitseekin rauhallisen hoitajan, joka pysyy tyynenä tilanteessa kuin tilanteessa, sillä Aura hermostuu helposti mikäli sen hoitaja ei pysy tyynenä. Hoitotoimenpiteiden ajaksi Aura olisikin hyvä sitoa kiinni, joski löysästi, sillä tamma saa paniikkikohtauksen, mikäli sen sitoo kiinni tiukasti. Harjattaessa tamma nauttii täysin siemauksin harjan hierovista liikkeistä eikä liikahdakaan. Varusteet tamma antaa laittaa ongelmitta. Talutettaessa neiti on hieman säpsy ja näkee mörköjä siellä sun täällä, mutta rauhoittuu nopeasti, mikäli taluttaja vain pysyy tyynenä. Muiden hevosten seurassa tamma käyttäytyy yleensä moitteettomasti, mutta ärsyyntyy helposti, mikäli nuoret hevoset tulevat sitä ärsyttämään ja nämä saavatkin äkkiä kaviosta, mikäli tulevat liian lähelle.

Ratsastettaessa Aura on oikea kuumakalle, jota saa oikeastaan ratsastaa pelkällä istunnalla ja ohjasavuilla. Pohkeita tämän neidin kanssa tulee käyttää hyvin varovaisesti, sillä mikäli neidille antaa pohkeita turhan voimakkaasti ampaisee se eteenpäin kuin ammus eikä Auraa saakaan helposti pysähtymään kun se kerran pääsee vauhtiin. Pidätteet ovatkin tamman kanssa tärkeitä ja parhaiten ne saa ajettua läpi tekemällä neidin kanssa paljon temmonvaihteluja sekä erilaisia kiemurauria eri askellajeissa. Auran selkään ei kuitenkaan parane laittaa vauhti pelkoista ratsastajaa, sillä kun tamma päättää lähteä kaahottamaan, se on kuin höyryjyrää yrittäisi pysäyttää. Aura on esteratsu henkeen ja vereen eivätkä sille uppoakaan minkäänlaiset koulukiemurat, vaikka toisinaan tamman kanssa mennäänkin perus koululiikkeitä vaihtelunvuoksi. Tammalla on hyvä hyppytekniikka eikä se epäröi hypätä erikoistenkaan hökötysten ylitse. Auralla on kuitenkin usein tapana lähteä hyppyyn kauempaa kuin olisi tarpeen, joten luonnollisesti puomitkin kolisevat ellei ratsastaja ole tarkkana ponnistuspaikan valinnan suhteen. Tiukat käännökset menevät Auran kanssa helposti pitkäksi, mikäli vauhtia on liikaa, joten sen kanssa onkin syytä olla todella tarkkana vauhdin säätelyn suhteen, sillä tamma ei ole kovinkaan ketterä jaloistaan eikä käänny niin sanotusti kolikon päällä mikäli vauhtia on liiaksi asti. Uusinnoissa jaloistaan nopea tamma on kuitenkin vahvoilla eikä takuulla häviä vikkeläjalkaisille poneille tai suuri kokoisemmille puoliverisille ajassa.

i. Saanilan Opaali
ERJ III,SLA II
ii. Oppimestari iii. Ooppeli
iie. Hyppeli
ie. Heikkilän Pirta iei. Aartsi
iee. Ranjani
e. Moon Aamurusko ei. Sakarias
ERJ II
eii. Sankarin Väinämöinen
eie. Santeli
ee. Auroora
ERJ II
eei. Eetvartti
eee. Tellun Aurora

01.11.2016 sh-t Tuulenpesän Aurelia (i. Hiiden Hurmos)
23.12.2017 sh-t Tuulenpesän Tuhkimo (i. Hunajamäen Atomiinus)

ERJ
ainoastaan sijoitukset
01 08.10.2016 Iowa lk 04: 120cm Kutsu 04/30
02 06.12.2016 Vähäpelto lk 04: 120cm Kutsu 01/30
03 07.12.2016 Vähäpelto lk 04: 120cm Kutsu 05/30
04 10.12.2016 Vähäpelto lk 04: 120cm Kutsu 05/30
05 14.12.2016 Vähäpelto lk 04: 120cm Kutsu 01/30
06 16.12.2016 Vähäpelto lk 04: 120cm Kutsu 03/30
07 18.12.2016 Yemene lk 01: 120cm Kutsu 04/30
08 20.12.2016 Yemene lk 01: 120cm Kutsu 02/30
09 22.12.2016 Järnbyn Hevoskeskus lk 03: 120cm Kutsu 04/32
10 26.12.2016 Romilly lk 05: 120cm Kutsu 02/49
11 05.01.2017 Romilly lk 05: 120cm Kutsu 03/38
12 06.01.2017 Turmeltaja lk 05: 120cm Kutsu 03/30
13 08.01.2017 Romilly lk 06: 120cm Kutsu 07/69
14 10.01.2017 Kievarinkuja lk 04: 120cm Kutsu 05/30
15 10.01.2017 Romilly lk 02: 120cm Kutsu 04/42
16 10.01.2017 Turmeltaja lk 05: 120cm Kutsu 01/30
17 12.01.2017 Romilly lk 06: 120cm Kutsu 01/69
18 12.01.2017 Colorblind lk 02: 120cm Kutsu 02/30
19 12.01.2017 Kievarinkuja lk 04: 120cm Kutsu 05/30
20 13.01.2017 Colorblind lk 02: 120cm Kutsu 02/30



21 22.01.2017 Pöllökummun lk 03: 120cm Kutsu 04/29
22 27.01.2017 Kilpailukeskus Chermia lk 03: 120cm Kutsu 04/44
23 12.02.2017 Metsovaara lk 09: 120cm Kutsu 05/36
24 13.02.2017 Romilly lk 03: 120cm Kutsu 02/56
25 14.02.2017 Romilly lk 03: 120cm Kutsu 06/48
26 15.02.2017 Romilly lk 03: 120cm Kutsu 03/56
27 16.02.2017 Romilly lk 03: 120cm Kutsu 06/48
28 18.02.2017 Metsovaara lk 09: 120cm Kutsu 06/36
29 18.02.2017 Romilly lk 03: 120cm Kutsu 03/48
30 18.02.2017 Viisikko lk 02: 120cm Kutsu 04/30
31 26.02.2017 Pirunkorpi lk 04: 120cm Kutsu 06/50
32 27.02.2017 Viisikko lk 02: 120cm Kutsu 05/30
33 28.02.2017 Viisikko lk 02: 120cm Kutsu 01/30
34 01.03.2017 Viisikko lk 02: 120cm Kutsu 04/30
35 02.03.2017 Viisikko lk 02: 120cm Kutsu 01/30
36 03.03.2017 Pirunkorpi lk 02: 120cm Kutsu 03/30
37 05.03.2017 Pirunkorpi lk 04: 120cm Kutsu 04/50
38 07.03.2017 Pirunkorpi lk 04: 120cm Kutsu 02/50
39 09.03.2017 Pirunkorpi lk 04: 120cm Kutsu 02/50
40 12.03.2017 Pirunkorpi lk 02: 120cm Kutsu 02/30
41 17.03.2017 Elm Ponies lk 02: 120cm Kutsu 05/30
42 18.03.2017 Pirunkorpi lk 04: 120cm Kutsu 06/50
43 22.03.2017 Ventos lk 05: 120cm Kutsu 01/13
44 26.03.2017 Viisikko lk 01: 120cm Kutsu 03/30
45 27.03.2017 Pirunkorpi lk 02: 120cm Kutsu 05/30
46 27.03.2017 Ventos lk 05: 120cm Kutsu 02/13
47 28.03.2017 Viisikko lk 01: 120cm Kutsu 03/30
48 29.03.2017 Viisikko lk 01: 120cm Kutsu 05/30

VALMENNUKSET & PÄIVÄKIRJA

09.06.2018 Estevalmennus (valmentaja: SissiP)
Suokkiratsukko verrytteli kentällä hakien tasapainoa ja malttia käyttäen myös ravipuomeja hyödykseen. Teimme melko pitkän verryttelyn, sillä Aura oli valitettavan kiireinen ja rauhaton ratsastaa. Tuulia kertoi ettei tammaa pysty ratsastamaan juurikaan pohkeella, joten hirmu vaikea saada hevonen pohkeen ja ohjan väliin. Teimme paljon pohkeenväistöjä ja siirtymisiä, joiden avulla Aura pikkuhiljaa rentoutui ja rauhoittui keskittymään ratsastajaansa. Verryttelyhypyissäkin jouduttiin hieman hiomaan ja tekemään ylimääräisiä voltteja sekä siirtymisiä. Varsinaiset harjoitukset olivat tänään lityen sarajesteisiin ja etenkin sieltä poistumiseen. Tuulian mukaan useat tamman tekemät virheet ovat juuri sarjojen jälkeen tapahtuvia ja etenkin suhteutettu sarjan perään tekee melko varman virheen. Seurasin ensimmäistä yritystä ihan vain havainnollistamisen kannalta. Annoin aikaa miettiä tehtävän jälkeen ongelma kohtia, sillä suhteutettulla välillä kuuden askeleen päässä oleva pysty tuli suorastaan tamman syliin eli pydotus ryntäillä. Muutimme taktiikkaa sen verran, että Tuulian tehtävä oli jo sarjan okserilla vetäytyä hieman taakse ja heti laskeuduttua istua syvälle satulaan ja pohkeet läheelle käsi hieman ylös. Melko voimakkaiden pidätteiden jälkeen tehtävä onnistui, mutta töitä on vielä tehtävä että tamma rauhoittuu heti kaarteessa. Toistimme harjoitusta jatkaen voltille pystyn jälkeen. Pikku hiljaa tamma antoi nätimmin kiinni sarjalla ja lähestyminen oli rennompi. Kehoitin ratsastajaa jatkamaan tästä koti harjoittelussa ja painoitin, että treenin on loputtava aina rauhalliseen suoritukseen.

29.06.2018 Päiväkirjamerkintä (kirjoittaja: Beauvoir)
Olin saanut hommakseni liikuttaa Hiiden Aurora -tamman vapain käsin. Kun ajoin autollani Tuulenpesän pihaan, tunnistin muiden hevosten seasta siron, läsipäisen suokin jo kauas. Haettuani tallista ketjunarun ja käveltyäni tarhan portille hakemaan Auraa sisälle talliin, tulin huomanneeksi neidin komean mutakuorrutuksen. Eihän hevonen ollut liinaharjaista raudikkoa nähnytkään, hyvä että likaisenruskean kuran alta näkyi edes vähän hevosen karvapeitettä. Minun suupieleni valuivat alaspäin, kun vain ajattelinkin edessä häämöttävää pesu-urakkaa, mutta Aurora näytti varsin iloiselta kävellessään luokseni korvat tötteröllä. Kyllä minäkin lopulta sulin hymyyn - Aura näytti niin vastustamattoman sympaattiselta seistessään vilpittömänä edessäni, oli se sitten kuinka mutainen tahansa. Hymähdin ja lähdin taluttamaan tammaa pesukarsinaan. Ongelmat alkoivatkin heti käytävässä. Aura jäi jumittamaan pesukarsinan eteen, ja aloin pikku hiljaa ymmärtämään, miksi joku vahingoniloinen tallityöntekijä oli tirskahdellut minulle taluttaessani pihalla mutaista Auroraa. Huokaisin raskaasti, kun katsoin pelokkaasti korskuvaa tammaa. Vilkaisin samalla rannekelloani. Kiirehän tässä tulisi, illalla minun pitäisi rientää vielä valmennusta pitämään. Aloin siis maanitella Auraa pestäväksi kaikin keinoin - se suostui lopulta astumaan pesukarsinaan, kun tajusin käyttää meheviä omenoita lahjuksina. Itse peseminen ei lopulta ollutkaan kovin iso ongelma, Aura seisoi melko kiltisti molemmilta puolilta löysästi sidottuna, mitä se nyt vähän steppaili yrittäessään väistellä vesisuihkua. Loppujen lopuksi tilanne taisi tosin olla se, että olin itse märempi kuin Aura. Ainakin hevonen muistutti lopulta punarautiasta suomenhevosta sotkuisen olion sijaan, ja pääsimme vihdoin lähtemään kentälle.

10.07.2018 Estevalmennus (valmentaja: Beauvoir)
Tänään ilahduttaisimme Auraa Tuulian kanssa - ratsukko pääsisi nimittäin estevalmennukseeni. Auroran silmät tuntuivat suorastaan säihkyvän, kun se näki kaikki kentälle tuodut esteet. Tarkoituksenamme oli harjoitella erityisen paljon kaarevia uria, ja aloittelimme valmennuksen ympyrälle asetetuilla ravikavaleteilla. Auran vauhti tahtoi kiihtyä alituiseen liian lujaksi, ja Tuulia sai tehdä selässä paljon töitä, jottei tamma rikkoisi laukalle, mutta Tuulian määrätietoinen sekä jämpti ratsastus sai suokin malttamaan mielensä. Kärsivällisyys ei tosiaan näyttänyt kuuluvan Auroran vahvuuksiin. Se olisi kovin mieluusti vain luistanut varsinaisesta työnteosta heittäytymällä hysteeriseksi ja kaahaamalla menemään, tammassa näytti tosiaan olevan pidättelemistä. Tuulia kuitenkin osasi ratsastaa Auraa hyvin, ja ratsukon meno alkoi näyttämään valmennuksen edetessä oikein siistiltä. He saivat tulla ravikavalettien jälkeen kolmikaariselle kiemurauralle asetettua innaria, jonka ensimmäiselle esteelle Aura ponnisti pari kertaa aivan liian kaukaa. Pyysinkin Tuuliaa istumaan itse tiiviimmin satulaan ennen estettä ja odottamaan hyppyä. Hän otti neuvosta vaarin, ja seuraavat kerrat innarille menivät todella hyvin. Sen jälkeen rakensin ratsukolle pienen neljän esteen radanpätkän, ensin ihan pienillä korkeuksilla. Pienet esteet saivat Auran lähinnä kaahaamaan - se alkoi keskittymään toden teolla vasta esteiden noustessa. Lopulta he tulivat rataa 110-120 cm korkeuksilla, eikä Aurora ottanut ainuttakaan puomia. Olin melkein hämmentynyt siitä, miten paljon laatua hevosesta löytyi. Myös vähän tiukemmat linjat sujuivat ratsukolta hyvin, kunhan Tuulia vaan muisti pitää ulkopohkeen riittävän voimakkaasti kiinni.

21.07.2018 Päiväkirjamerkintä (kirjoittaja: Oresama)
Tänään tapahtui jotain ihan hirveää. Minut laitettiin taluttelemaan nuorta Auroraa metsään varmaan sen takia, että olisin poissa jaloista, kun tallin henkilökunta teki oikeita töitä. Se sopi minulle hyvin, sillä olin tullutkin Tuulenpesän Kartanolle lähinnä lomailemaan ja vain olemaan pitkästä aikaa hevosten kanssa. Aurora oli sellaiseen olemiseen ja pelehtimiseen ihan sopiva hevonen: kiltti, mutta hieman varautunut maastossa. Sitä sai siis talutella huoletta, ja samalla se sai elämänkokemusta ja varmuutta siitä, etteivät möröt hyppisi sen kimppuun metsissäkään.
Olimme parin kilometrin päässä tallilta, kun kohtasimme Lapin erämaan pedot silmästä silmään. Ne väijyivät meitä kuusikon, tai ainakin jonkinlaisen rehukon takana. Olin varma, että ne hyökkäisivät ja söisivät meidät niin, ettei edes luurankojamme enää löydettäisi. Aurora ei kuitenkaan ollut ilmeisesti huomannut petoja, koska se katseli ihan rauhallisena ympärilleen.
Lähdimme perääntymään. Toivoin, ettei Aurora huomaisi mitään ja pillastuisi, ja etteivät nuo pedot loikkaisi silmillemme. Uskalsin kääntää noille olennoille selkäni vasta hyvän matkan päästä. Vaikka en enää nähnyt niitä, olin tuntevani niiden verenhimoisen katseen, ja jopa Auroran rauhallisuus ärsytti minua. Kun olimme tarpeeksi kaukana, juoksimme takaisin tallille. Kun olin puuskuttanut tarpeeksi, sain kerrottua koettelemuksestamme Auroran omistajalle, Tuulialle. Hän sanoi vain kaksi virkettä:
"On siinä mulla kaupunkilainen! Ei porot käy ihmisten tai hevosten kimppuun!"
Ei ihme, että Aurora oli ollut ihan rauhallinen.