Tuulenpesän Kartano

Riekontorpan Sävellahja

Sivujen hevonen on virtuaalihevonen eikä liity mitenkään kuvien hevoseen

     

@ luvat on, yksinoikeudella

NIMI Riekontorpan Sävellahja "Veela" rekisteriNUMERO VH17-018-0947
syntymäaika 22.04.2017 (8 vuotta) ROTU, SUKUPUOLI Suomenhevonen-tamma
Väri rautias SÄKÄKORKEUS 159 cm
OMISTAJA Tuulia T. VRL-00084 KASVATTAJA Aino H.,Riekontorppa
Koulutustaso ko Helppo B re 110cm SAAVUTUKSET SV II

Suomenhevosvarsojen arviointi 2-vuotiaana 20.06.2017
rakenne 7, suku 6, käytöskoe 8 + 6.6 = 27.6 SV-II

Riekontorpan Sävellahja ei suvullisesti ehkä ollut täysi kymppi, sillä sen suvusta löytyy monia hevosia jotka jo esiintyvät useasti tallin hevosten sukutauluissa. Kaikki sai alkunsa nähtyäni Riekontorpan kasvattimyynti ilmoituksen eräällä usein vierailemallani foorumilla. En ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan tallista, joten avasin topikin katsoakseni millaisesta tallista oli kyse ja millaisista yhdistelmistä heiltä oli hevosia kaupan. Avatessani myyntitopikin minulle selvisi hyvin pian kyseessä olevan suomenhevostalli, jonka tämän kertainen kasvattimyynti järjestettiin yhteistyössä toisen suomenhevostallin kanssa. Myynnissä oli kolmisen varsaa, joista jätin tarjouksen Fiktion Hurmossävelen tammajälkeläisestä, sillä olin kyseistä oria ihastellut jo pidempään. Tarjoukseni hyväksymistä minun ei täytynyt kovin kauaa odotella, sillä jo parin tunnin päästä Riekontorpan omistajatar Aino ilmoitti, että voisin tulla hakemaan juuri vieroitetun varsan uuteen kotiinsa. Ajomatkaa meiltä Pohjanmaalle oli melkoisesti, joten sovimme että Sävellahja lennätettäisiin Kittilän lentokentälle tamman täytettyä vuoden, mistä kävisin sen matka jatkuisi Tuulenpesään hevosauton kyydissä.

Veela on perusluonteeltaan hyvin lempeä, mutta samalla omanarvontuntoinen tammaneiti, joka käyttää armotta hyväkseen karsinaansa tulevien ihmisten epävarmuutta, mikäli nämä sitä näyttävät, joten se tarvitseekin määrätietoisen ja johdonmukaisen hoitajan. Hoitotoimenpiteiden ajaksi neitiä ei välttämättä täydy sitoa kiinni, sillä se kyllä uskoo hoitajaansa mikäli tämä ärähtää neidille kunnolla mikäli neiti alkaa liikehtimään hoitotoimenpiteiden suorittamisen aikana. Toisaalta mikäli hoitaja tuntee olonsa vähänkään epävarmaksi on tamma syytä sitoa kiinni, sillä epävarmaa hoitajaa tamma ei kunnioita lainkaan eikä myöskään kuuntele tämän käskyjä. Harjattaessa Veela on herkkä kutiamaan, joten sitä voi huoletta etenkin vatsanalta harjata hyvinkin voimakkain ottein. Varusteet tamma antaa laittaa temppuilematta. Talutettaessa seuraa suht hyvin taluttajansa perässä joskin orien lähettyvillä saattaa jäädä näiden kanssa flirttailemaan, mutta jatkaa sävyisästi matkaa oriin mentyä ohi. Muiden hevosten seurassa suhteellisen välinpitämätön ja viihtyykin paremmin omissaoloissaan kuin laumassa.

Ratsuna Veela on hieman kärsimätöntä sorttia ja sen mielenkiinto herpaantuukin helposti työnteosta muualle, mikäli yhtä ja samaa asiaa jäädään jauhamaan liian pitkäksi aikaa. Mikäli tamman mielenkiinnon saa kuitenkaan pysymään yllä on se mitä mielyttävin ratsu. Tamma toimii parhaiten pienillä ja pehmeillä avuilla ja vetää helposti herneen nenäänsä, mikäli sitä käsitellään neidin mielestä yhtään liian kovaotteisesti. Veelalla on hyvin pehmeä askellus, joka on ratsastajalle lunnollisesti mukava istua, mutta se ei ole kovinkaan tahdikasta ja tamman yliastuntakin on hieman vailinaista. Kouluratsuna neiti on sangen miellyttävä tapaus kunhan sille antaa riittävästi vaihtelevaa tekemistä, jolloin tamman mielenkiinto säilyy käsillä olevista asioista. Veelan saamiseksi muotoon ei täydy tehdä paljon töitä, sillä niin kauan kuin tammaa käsittelee pehmein avuin hakeutuu se kuin itsestään kuolaintuelle. Uusien koululiikkeiden opettelu tuppaa neidin kanssa olemaan tuskastuttavaa puuhaa, sillä neidin huomio ei tahdo pysyä sitten lainkaan harjoiteltavassa asiassa, minkä takia sen kanssa onkin tyydytty jäämään Helppo B-tasolle, vaikka kapasiteettia tammalla riittäisi pidemmällekin. Esteillä Veelassa onkin sitten pitelemistä ja homma menee äkkiä mönkään mikäli tamman päästää kaahottamaan täyttä häkää. Mikäli neidin saa kuitenkin pysymään maltillisissa vauhdeissa hyppää se hyvällä tekniikalla esteiden yli eikä juuri tee virheitä. Tamma ei ole turhan ketteräjalkainen ja vaikkei se pahastukaan että estettä lähestytään hieman vinossa ei se pysty kovinkaan tiukoista kulmista hyppäämään. Hyppääjänähä Veela on tavattoman rohkea hypäten yli kaikesta mitä vastaan tulee rohkeasti eikä arastele edes kaikkein erikoisimman näköisillä virityksillä.

i. Fiktion Hurmossävel ii. Hiiden Hurmos
SLA II
iii. Huvitutin Unelias
iie. Saanilan Halvi
SLA II
ie. Susikallion Sävelhelinä
KTK III,ERJ II,KRJ II,YLA III,SLA I
iei. Surmavan Pohtooja
iee. Susikallion Helinäkeiju
e. Vähäpellon Halivahti ei. Vähäpellon Taskuvaras
KTK II
eii. Vähäpellon Taskumatti
KTK II,ERJ I,VVJ I
eie. Vähäpellon Mistelli
ee. Vähäpellon Halittava
KTK I
eei. Tuulenpesän Halinalle
eee. Kuusniemen Hermiina
KERJ I

ei jälkeläisiä

KRJ
ainoastaan sijoitukset
01 25.09.2017 Vuorna lk 04: Helppo B Kutsu 02/40
02 28.09.2017 Vuorna lk 04: Helppo B Kutsu 05/40
03 26.11.2017 Vuorna lk 03: Helppo B Kutsu 03/30
04 29.11.2017 Vuorna lk 03: Helppo B Kutsu 02/30
05 03.12.2017 Rustvalla lk 02: Helppo B Kutsu 01/40
06 04.12.2017 Rustvalla lk 02: Helppo B Kutsu 02/40
07 07.12.2017 Rustvalla lk 02: Helppo B Kutsu 03/40
08 13.12.2017 Rustvalla lk 01: Helppo B Kutsu 06/40
09 16.12.2017 Rustvalla lk 02: Helppo B Kutsu 06/40
10 18.12.2017 Moana part breds lk 02: Helppo B Kutsu 01/36

ERJ
ainoastaan sijoitukset
01 03.10.2017 Turmeltaja lk 03: 110cm Kutsu 04/30
02 05.10.2017 Turmeltaja lk 03: 110cm Kutsu 05/30
03 07.10.2017 Turmeltaja lk 03: 110cm Kutsu 02/30
04 12.10.2017 Turmeltaja lk 03: 110cm Kutsu 03/30
05 15.11.2017 Brunnby lk 04: 110cm Kutsu 04/30


PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET

10.-11.07.2017 Päiväkirjamerkintä (kirjoittaja: Kioja)
Sekä tamma- että orilaumat oli tuotu aamulla tallin läheisyyteen pienemmille laitumille. Säätiedotus lupasi rajua ukkosmyrskyä yöksi ja seuraavaksi aamuksi, joten olin Kiojan kanssa päättänyt siirtää hevoset toisille laitumille ja tuoda herkimmät sisään. Kaikki hevoset olivat vielä ulkona, mutta nyt kun kello läheni yhdeksää ja itäiselle taivaalle kertyi valtavia pikimustia pilviä, oli osa pakko tuoda sisään. Ensisijaisesti toimme vieraat ja nuoret hevoset sisään. Kaikki tammat pääsivät sisään ja loppujen lopuksi omista hevosista vain Kurre, Kirppu, Gladi ja Napero jäivät orilaitumelle. Ne kaikki olivat meille tuttuja eläimiä, joten tiesimme että ne menisivät pihattoon pahimman myrskyn ajaksi. Itse jäisin tammatallin vintille yöksi Helgan kanssa vahtimaan.

Yö sujui kovin rauhallisesti, mutta seuraavana aamuna, kun taivas vielä tihutti vettä, melkein kaikki hevoset tammatallissa olivat hieman levottomia. Ne saisivat olla jonkin aikaa vielä sisällä ja pääsisivät sitten uudelleen ulos. Orilaitumen ulos jääneet orit olivat erittäin rauhallisia ja kuiviakin. Oritallin puolella vieraista hevosista yllättäen rauhallisin oli Rontti, joka oikein iloisin mielin veti korvansa luimuun ja yritti purra minua ohi kulkiessani. Tökkäsin sitä turpaan etusormella ja ori jäi tuijottamaan minua pieni piru sen korvien välissä istuen ja ponin korvaan kuiskien.

Iltapäivällä taivas valkeni ja hevoset pääsivät takaisin laitumille. Irti päästyään Rontti iski tarkkaan tähdätyn potkun kohti naamaani, joka kuitenkin jäi pari vaaksaa vajaaksi. Mokoma kiukkukakara, vielä pahempi kuin meidän Manu.
- Karla