Havia Rembrandt tuli meille tilausvarsana Havia Dressagesta tallin omistajattaren JP:n tarjotessa hevosiaan jalostuskäyttoon eräässä topikissa. Olin itsekin tarjonnut hevosiani jalostukseen kyseisessä topikissa ja tylsistymisen vuoksi päätin selailla mitä muut olivat tarjonneet. JP:n postauksen kohdalle päästyäni päätin vilkaista myos hänen tallinsa muuta tarjontaa, sillä en ollut muistanutkaan, että naisella oli myos puoliverisiä. Havia Dressagen trakehner kantaa vilkaistessani silmäni osuivat oitis kahteen rosenhofilaiseen tammaan ja tiesin ilman sen kummempaa sukuja tutkimatta, että haluaisin kyseisistä tammoista varsat Warehamiin. Lähestyinkin JP:ta kysyen josko minun olisi mahdollisuutta saada tilausvarsaa kyseisistä tammoista ja olihan se onnekseni mahdollista. Toinen tammoista oli kimon värityksen omaava kaunotar Rosenhof Rubie, jolle sulhaseksi valikoitui yksi rakkaimmista hevosistani Yave taustainen Ave Ceasar. Astutus sopi hyvin JP:lle ja niin sitten eräänä lumituiskuisena yonä maailmaanputkahti isänsä tavoin pikimusta orivarsa, joka sai nimekseen Havia Rembrandt, kuuluisan hollantilaisen taidemaalarin mukaan.
Remu on perusluonteeltaan hyvin rauhaa rakastava oriherra joka viihtyy ehkä hieman paremmin yksikseen kuin seurassa, muttei se kuitenkaan pistä pahakseen vaikka joku tallikissoista kävisikin sen selkään kerälle nukkumaan. Ulkona hoidettaessa seisoo rauhallisesti aloillaan joskin seuraa tarkasti mitä ympärillä tapahtuu eikä siltä jää pieninkään liike huomaamatta. Karsinassa hoidettaessa nuokkuu aloillaan miltei puoliunessa eikä sitä täydy edes sitoa kiinni, sillä ori ei lähde minnekään, vaikka sen karsinan ovikin olisi apposen auki. Harjattaessa Remu horisee tyytyväisenä kun sitä oikein kunnolla rapsutetaan mahan alta. Varustettaessa saattaa hieman pullistella, mutta lopettaa kunhan sitä tarpeeksi napakasti komennetaan. Ruokittaessa kärsimäton eikä oikein malttaisi odottaa omaa vuoroaan, minkä vuoksi se ruokitaankin ensimmäisten joukossa, sillä muutoin herra pistää karsinansa päreiksi. Ruokansa ori kuitenkin syo rauhassa ahmimatta eikä sitä häiritse, vaikka sille tehtäisiin samaan aikaan hoitotoimenpiteitä. Eläinlääkäristä ori ei niin välitä, mutta antaa tämän kuitenkin tehdä tyonsä rauhassa temppuilematta. Kengitettäessä ei ole kovinkaan kärsivällinen ja alkaa jossain vaiheessa tempoa kaviotaan kengittäjän otteesta ilmaisten näin saaneensa koko touhusta tarpeekseen.
Talutettaessa Remu tanssahtelee innokkaana narun toisessa päässä ja sen taluttajalla onkin kädet täynnä yli innokkaan oriin kanssa. Maastossa talutettaessa haluaisi päästä tutkimaan mitä jokaisen puskan takaa oikein loytyy, joten matkan teko on sanalla sanottuna hidasta. Kaikeksi onneksi ori kuitenkin yleensä jatkaa säyseästi matkaansa kun sitä kevyesti nykäisee riimunnarusta. Tarhoille mennääkin sitten täyttä juoksua ellei sitten ohitse mentävissä tarhoissa ole tammoja, joita Remun on yksinkertaisesti pakko pysähtyä tervehtimään. Muiden hevosten kanssa tulee noin yleisestiottaen hyvin toimeen, joskaan ei epäroi puolustaa itseään tarpeen niin vaatiessa. Maneesissa ja kentällä talutettaessa ei herra tahtoisi sitten millään asettua ja tanssahtelee aivan kokoajan narun päässä. Juoksutettaessa tekee hyvin toitä kunhan sen on ensin annettu purkaa turhat energiat ulos. Lastaus ei oriin kanssa tuota ongelmia ja se asteleekin traileriin muittamutkitta.
Ratsuna Remu on hyvin energinen ja alkutunti meneekin usein siihen, että herran saa kunnolla keskittymään itse tekemiseen eikä vain säheltämään jotain sinnepäin. Kuuliainenhan ori on, mutta usein se vain on niin innostunut, että touhu menee helposti täydeksi sähläämiseksi. Kuitenkin kun oriin vain saa keskittymään suoriutuu se siltä pyydetyistä koululiikkeistä ilmavin ja elastisin liikkein. Remu kuitenkin tarvitsee selkäänsä kokeneen ratsastajan, joka käsittelee sitä varmoin, mutta pehmein avuin. Minkäänlaista suusta kiskomista tai kylkiinpotkimista ori ei nimittäin siedä vaan toimii parhaiten pienen pienin silkinpehmein avuin. Käynti aktiivista ja siinä on riittävä yliastunta. Ravi tahdikasta, aktiivista ja joustavaa joskin ajoittain etupainoista. Laukka rytmikästä mutta ajoittain kiireistä. Remu on kouluratsu henkeen ja vereen ja vaikka uusien asioiden opettelu on sen kanssa melkoista sählinkiä aluksi hoksaa se kuitenkin yleensä nopeasti mitä siinä ollaan hakemassa.
Kilpailuissa Remu ei sitten pysy hetkeäkään aloillaan kun ympärillä on niin paljon kaikenlaista uutta nähtävää mitä oriin tekisi mieli päästä tutkimaan. Siinä hotäkässä oriilta jää usein huomaamatta, että paikka aivan kuhisee vieraita hevosia joskin tuntuu havahtuvan asiaan mikäli joku muista hevosista päästää oikein kimakan hirnunnan, mihin oriin täytyy tietenkin vastata. Lämmiteltäessä Remua voi olla hankala saada keskittymään kun ori ei oikein tunnu itsekään tietävän miten päin sen pitäisi olla, joten lämmittely kannattaa hoitaa kentän kauimmaisessa päädyssä niin että ympärillä on mahdollisimman vähän ärsykkeitä. Tälloin herra saattaa jopa malttaa keskittyä itse tekemiseen. Portilla liikehtii levottomasti, sillä tietää pian pääsevänsä tosi toimiin eikä malttaisi odottaa pääsyä esiintymään yleison edessä. Radalla Remu sitten kaikeksi onneksi kuitenkin keskittyy täysin ratsastajaansa eikä anna ympäriston hälyn häiritä suoritustaan, vaikka tapahtuisi mitä. Palkintojenjaossa flirttailee kameroille minkä kerkiää minkä vuoksi ruusuketta voikin olla vaikea saada kiinnitetyksi sen suitsiin. Kunniakierroksella saattaa heittää jokusen pienen pukin ja hidastaa vain vastahakoisesti hitaampiin askellajeihin.