Indi tuli meille iki-ihanalta Troyalta etsiessäni hieman pidempi sukuisia koulupainotteisia hannovereja, joilla ei olisi suvussaan takavuosien huippuoriani Sweet Sensation. Kerroin ongelmasta tuttavalleni Troyalle, jolla sattui olemaan parikin tilausvarsa yhdistelmää. Indin vanhemmat edustivat molemmat vanhempia sukulinjoja, joten sovimme astutuksesta, jonka jälkeen jäinkin odottelemaan varsan syntymää. Elokuun alussa meille sitten syntyikin pelkkää koipea oleva märkä karvamytty. Indi oli syntyessään yhtä koipien sekamelskaa ja samanlainen pitkäkoipinen kuikelo se on ollut aikuisenakin. Kävin hakemassa Indin uuteen kotiinsa heti tammavarsan vieroituksen jälkeen. Pitkä lentomatka rasitti selvästikin nuorta varsaa, mutta parin päivän levon jälkeen se alkoi taas olla oma veikeä itsensä.
Hoidettaessa Indi osaa olla suorastaan raivostuttava, jos saan sanoa. Tamma ei malttaisi pysyä sekuntiakaan paikallaan. Lisäksi tammalla on paha tapa maistaa kaikkia uusia asioita mitä sen eteen tulee oli kyse sitten harjasta tai satulasta. Indiä ei pidäkään päästä esimerkiksi uuden satulan lähelle puruetäisyydelle mikäli ei halua siitä tulevan silppua.Harjaamisesta Indi kyllä nauttii mikäli sen vain muistaa sitoa kiinni. Irti ollessaan tamma on sen verran levoton sielu ettei malta pysyä aloillaan ja vain nauttia harjan hierovista liikkeistä. Varusteet Indi antaa yleensä laittaa ongelmitta siis ainakin vanhat ja tutut kamat. Uusia kamoja tamma voi tosiaan yrittää maistella ja siinä saakin olla varovainen ettei tamma vain saa palaa haukattua satulasta tai suitsista. Talutettaessa Indi on välillä ärsyttävänkin utelias, sillä jokainen vastaantuleva pusikko on välttämättä käytävä tutkimassa. Muiden hevosten seurassa Indi on hyvinkin sosiaalinen ja sen näkee usein rapsuttelemassa muita lauman jäseniä. Lisäksi tammalla on erittäin pitkä pinna nuorten leikkien suhteen, joten sen näkeekin usein varsalauman ympäröimänä tai nuorten hevosten kujeilun kohteena.
Ratsastettaessa Indin keskittyminen herpaantuu helposti mikäli ympärillä tapahtuu kaikenlaista muuta jännää. Tämän takia tammalla treenataankin kotikentällä, sillä syrjäisimmällä kentällä, jolle ei takuulla tule muita hevosia. Niissä tilanteissa kun Indin kanssa joudutaan harjoittelemaan kiireisellä kentällä ratsastajalta edellytetään päättäväisyyttä ja määrätietoisuutta. Indi ei nimittäin rupea laittamaan vastaan määrätietoiselle ratsastajalle, joka ei anna tamman uteliaisuudelle aikaa ottaa voitto työnteosta. Kouluratsastus on ehdottomasti se Indin juttu, johon tammalla tuntuu olevan myös rajattomasti lahjoja. Kouluratsastus on siitäkin hyvä juttu, että kun tamman muuten niin utelias mieli saa muuta ajateltavaa vaativien koululiikkeiden muodossa se ei ehdi ajatella mitä ympäristössä tapahtuu. Esteitä Indin kanssa ei hypätä, sillä sen jalat tuntuvat aina menemään solmuun matalillakin esteillä. Maastossa tamman uteliaisuudella ei sitten ole mitään rajoja. Kaikki vastaantuleva liikenne olisi päästävä tutkimaan oli sitten kyseessä rekka tai toinen hevonen. Neiti ei tunnu tajuavan, että liikkuvien autojen tutkiminen ei ehkä ole harrastus terveellisimmästä päästä. Tämän takia Indin kanssa pyritäänkin välttelemään vilkkaita teitä ja maastoilemaan lähinnä pienillä metsäpoluilla.