Ramant Milenka tuli meille tuontitalli Alegresta maaliskuussa 2016 yhdessä kahdeksan muun hevosen kanssa. En ollutkaan vieraillut Alegressa pitkään aikaan, joten kun maaliskuussa 2016 kaarsin tallinpihaan saatoin vain arvailla millaisen hevoslastin kanssa tällä kertaa lähtisin, sillä en koskaan voinut olla ostamatta enemmän kuin yhden hevosen. Lähtiessäni toimistosta allekirjoitettuani Ramant Chloen kauppakirjat huomasin käytävän päässä erään hevosen tuijottavan minua kutsuvasti. Huokaisten astelin minua tuijottavan hevosen karsinalle ja luin sen karsinan oveen naulatusta lappusesta kyseessä olevan kilpailu-uransa jo päättäneen trakehner tamman Ramant Milenka, joka etsi kotia, jossa se pääsisi toimittamaan siitostamman virkaa. Hetken tammaa rapsuteltuani huomasin lumienkulin saapuneen viereeni ja kysäisin häneltä Ramant Milenkan sukulinjoista, sillä karsinan ovessa olevassa lappusessa, josta löytyi myös tamman sukutaulu, ei esiintynyt minulle entuudestaan tuttuja nimiä. Lumienkuli kertoi Ramant Milenkan tulevan hieman harvinaisemmista linjoista ja että sen isälinja oli hyppykykyjen lisäksi tunnettu kirjavuudestaan kun taas tamman emälinja edusti uutta saksalaista tuontilinjaa. Hetken mietittyäni päätin tehdä tammasta tarjouksen, jonka lumienkuli mieluusti hyväksyi ja niin Ramant Milenka lastattiin mukanani tuomaan kuljetusautoon kauppakirjojen allekirjoittamisen jälkeen.
Milli on perusluonteeltaan hyvin seurallinen eikä viihdy lainkaan yksin, joten sen viereisessä karsinassa onkin aina oltava toinen hevonen tai tamma hermostuu ja alkaa pistämään karsinansa takaseinää päreiksi potkimalla. Yritimme joskus laittaa Millin yhteen vuohen kanssa, mutta tämä ratkaisu ei toiminut, sillä vuohen seurasta huolimatta neiti hermostui heti kun sen viereisestä karsinasta vietiin hevonen pois. Milliä ei näin ollen voi myöskään tarhata yksin vaan se tarhataan parin muun tamman kanssa. Millin kanssa kokeiltiin jopa tamman päästämistä pihattoon, missä sillä olisi aina isompi lauma seurana, mutta alituinen ulkoilma elämä ei tuntunut soveltuvan neidille. Milli on hyvin helposti käsiteltävä ja antaa tehdä kaikki hoitotoimenpiteet ongelmitta, vaikka saattaakin vähän pälyillä epäileväisesti eläinlääkäriä, tämän tullessa antamaan tammalle sen rokotukset. Harjattaessa Millin voi pitää huoletta irrallaan, sillä tamman tapoihin ei kuulu liikahdella hoitotoimenpiteiden aikana, sillä se tietää että liikahtelu vain hidastaa toimenpiteiden tekemistä. Muutenkin tamma nauttii suunnattomasti harjan hierovista vedoista ja ylipäätään sille annetusta huomiosta. Varusteet Milli antaa laittaa ongelmitta. Talutettaessa seuraa pääsääntöisesti rauhallisesti taluttajansa perässä, mutta saattaa hieman säikkyä, mikäli ohi menee nopeasti ajavia autoja. Muiden hevosten seurassa tamma omaa moitteettomat käytöstavat ja poistuu mieluummin paikalta kuin jää tappelemaan, mikäli joku toinen hevonen yrittää haastaa riitaa.
Ratsastettaessa Milli ei säiky juuri mitään, mutta tammaa tuntuu kiinnostavan enemmän työstä laistaminen kuin työnteko. Tamma onkin näin ollen melkoinen laiskiainen, jonka kanssa saa käyttää jatkuvasti reippaita eteenpäin ajavia apuja. Milli nimittäin on pidettä jatkuvasti reippaassa liikkeessä mikäli sille ei halua antaa tilaisuutta laiskotteluun ja lonkanvetämiseen, jonka tamma niin hyvin taitaa, mikäli ratsastajan huomio herpaantuu hetkeksikään neidillä ratsastamisesta muualle. Töitä tehdessään Milli on kuitenkin ensiluokkainen esteratsu, vaikkakin hyvin valikoiva ratsastajiensa suhteen. Tamman ratsastajalla tulee olla pehmeät kädet ja pohkeet, sillä vaikka tamma tarvitseekin määrätietoista käsittelyä ei se silti siedä kovakouraisia ratsastajia. Milli omaa hyvän joskin hieman kulmikkaan hyppytekniikan eivätkä pudotuksetkaan aivan tavattomia ole, mikäli ponnistuspaikan valinta esteellä ei ole osunut aivan nappiin. Milli kun ei kovin paljon veny ylimääräistä korkeutta tai pituutta, joten ratsastajan on osattava arvioida ponnistuspaikat juuri oikein. Mitään erikoisesteitä tai riemunkirjavia hökötyksiä Milli ei säiky vaan hyppää yli kaikesta mitä vastaan tulee. Milli on hivenen jäykkä kyljistään, joten tammaa olisi suotavaa taivutella paljon alkuveryttelyjen yhteydessä, sillä muuten esteratojen tiukoista käännöksistä ei kyllä tule yhtään mitään. Kunnolla lämmiteltynä tamma kyllä selviää tiukoistakin käännöksistä ongelmitta. Kaikista nopeimmastahan päästä Milli ei ole ja sen kanssa kannattaakin uusinnoissa nopeuden sijaan panostaa hieman lyhyempiin teihin ajan säästämiseksi. Isolaukkainen Milli kuitenkin pysyy yleensä hyvin annetussa ihanne ajassa ja mahtuu isosta laukka-askeleesta huolimatta hyvin pieniinkin väleihin kunhan ratsastaja vain lyhentää neidin askelta ahtaisiin väleihin sopivaksi.