Rotterdam Celt

Roosa matkusti tänään kuljetusautolla toiselta hollantilaiselta tilaltani Gateawayhin. Hieman minua kyllä kadutti päätökseni olla kuljettamatta Roosaa itse, mutta luotin siihen, että mieheni osasi ajaa varovaisesti arvokas hevoslasti kyydissään. Itse jäin laittamaan Roosalle tamma talliin karsinaa valmiiksi, sillä vaikka oritalli olikin vielä rakenteilla oli tammatalli sentään saatu jo valmiiksi. Puolen päivän aikoihin mieheni soitti, että he olisivat Roosan kanssa perillä puolessa tunnissa, jolloin vein tamman karsinaan vielä täyteen ahdetun heinäverkon. Kuljetsuauton kaartaessa pihaan avasin oitis oven auton pysähdyttyä ja talutin rakkaan tammani ulos keskipäivän aurinkoon tallintyöntekijöiden ihailevien katseiden eteen. Annettuani Roosan hetken katsella ympärilleen talutin sen omaan tammatallissa sijaitsevaan karsinaansa. Tamma syöksyi oitis täyttämälleni heinäverkolle kuin ei olisi nähnyt ruokaa ainakaan kuukauteen. Tarkastettuani tamman huolellisesti jätin sen syömään heiniä ja tutustumaan uuteen karsinaansa.

Vähän Gateawayhin tulonsa jälkeen Roosa astutettiin tuttavani Troyan hienosukuisella oriilla KWB Tanzmeister. Roosan tiineys sujui rauhallisissa merkeissä eikä ongelmia ilmennyt. Tänään Roosa sitten synnytti maailmaan komean raudikon orivarsan, joka sai nimekseen Amsterdam von Gateaway, Hollannin pääkaupungin mukaan. Itse varsominen sujui hyvin ja sekä Roosa että sen uusi orivarsa voivat hyvin. Aivan heti jaloilleen Roosan varsa ei kuitenkaan noussut ja Roosa saikin tökkiä varsaansa hyvän aikaa turvallaan ennen kuin se rupesi yrittämään jaloilleen pääsyä. Lopulta pienikokoinen orivarsa kuitenkin päätti yrittää jaloilleen ja parin kuperkeikan jälkeen, varsa lopulta seisoikin huterilla jaloillaan ja alkoi oitis etsiä emänsä nisää. Saatuaan tarpeeksi maitoa raudikko orivarsa kellahti karsinan oljille makaamaan ja haukotteli makeasti. Jätimmekin hyvin pian Roosan varsoineen karsinaansa yksin lepäämään.

Roosan varsomisesta ja varsan vieroittamisesta oli kulunut jo sen verran pitkään, että tänään ajattelin laittaa tamman kunnolla töihin. Päivä oli kaunis, joten olimme valmentajan kanssa sopineet, että treenaisimme tänään kentällä. Noustessani tamman selkään suorastaan kihisin innosta, sillä en ollut ratsastanut tammalla paljoakaan koeratsastuksen jälkeen. Lämmitellessäni Roosaa valmentajan tarkkaavaisen katseen alla eri askellajeissa, valmentaja kertoi tämän kertaisen tuntimme teemana olevan piruetit. Lämmiteltyämme tarpeeksi ravissa ja käynnissä valmentaja antoi meille luvan nostaa laukan. Ensimmäisellä yrittämällä en tuonut Roosaa piruettiin tarpeeksi koottuna, jolloin tuloksena oli erittäin epämääräisen näköinen piruetti. Valmentaja ohjeisti minua kokoamaan Roosan paremmin ja toinen yritys sujuikin meiltä jo paremmin. Valmentaja halusi meidän suorittavan piruetin kuitenkin vielä kertaalleen ja kolmannella kerralla saimmekin aikaiseksi täydellisyyttä hipovan laukkapiruetin, minkä jälkeen valmentaja antoi minulle luvan ravata Roosan kanssa hetkisen uraa pitkin ennen siirtymistä käyntiin.

Tällä kertaa ulkona satoi kaatamalla, joten valmentauduimme maneesissa, sillä mokomassa kaatosateessa ei olisi edes eteensä nähnyt. Kastuinkin läpimäräksi jo siinä lyhyessä ajassa, joka minulla meni taluttaa Roosa tallista maneesiin. Valmentaja odotti meitä jo valmiina maneesissa. Kiristettyäni tamman satulavyön ja säädettyäni jalustimet oikean mittaisiksi suuntasimme Roosan kanssa uralle. Lämmiteltyämme tovin eri askellajeissa valmentaja antoi meille luvan siirtyä toviksi käyntiin, sillä aikaa kun hän selitti meille tuunnin tämänkertaisen teeman. Tänään ohjelmassa olisi piaffen ja passagen hiomista kohdilleen, sillä olin aiemmin maininnut Roosalla olevan hieman vaikeuksia piaffen suhteen. Aloitimme kuitenkin passagella, missä Roosa oli aluksi hieman hätäinen, mutta sain sen pian asettumaan passagen hitaaseen tempoon. Näytettyämme valmentajalle vähän aikaa ensi luokkaista passagea antoi tämä meille luvan siirtyä piaffeen. Roosa vain ei olisi millään halunut jäädä polkemaan paikoilleen ja sainkin yrittää monta kertaa ennen kuin tamma suostui jäämään polkemaan paikoilleen piaffen vaatimassa hitaassa temmossa. Valmentaja laittoi meidät kokeilemaan piaffea vielä muutamia kertoja kunnes Roosa jäi joka kerta polkemaan kauniisti paikoilleen. Suoriuduttuamme piaffesta mallikkaasti valmentaja antoi meidän ravata uraa pitkin hetken aikaa ennen kuin käski meidän hidastaa käyntiin.

Hopeapajun Kartanon omistaja Rim otti minuun yhteyttä jokin aika sitten kysyen voisiko hän saada Roosasta ja oriistaan Solo Party HA tilausvarsaa. Hieman minua epäilytti astustaa tammani tuntemattomasta suvusta tulevalla oriilla, mutta koska ori itse oli menestynyt kohtalaisesti kouluratsastuskilpailuissa päätin suostua. Tänään Roosa sitten synnytti maailmaan toisen varsansa, oriin kuten edellinenkin, joka muistutti kokolailla pikimustaa isäänsä. Roosa oli tämänkertaisen varsomisen jälkeen huomattavasti väsyneempi ja pyysinkin eläinlääkäriä käymään tarkastamassa tamman. Roosan vastasyntynyt orivarsa oli kuitenkin täynnä energiaa ja yritti heti honteloille jaloilleen. Kovin kauaa ei kestänyt ennenkuin terhakka orivarsa löysi tiensä emänsä nisälle ja alkoi imeä ponnekkaasti. Ruokailtuaan orivarsa kellahti pehmeille oljille emänsä viereen ja alkoi pian tuhista äänekkäästi unissaan. Eläinlääkäri ilmoitti Roosan tutkittuaan tamman olevan vain varsomisesta väsynyt ja suositteli antamaan tammalle ylimääräisiä vitamiineja toipumisen nopeuttamiseksi.

Tänään oli ensimmäinen ratsastuskertani Roosalla tamman toisen varsomisen jälkeen ja tamma suorastaan puhkui energiaa pitkän laitumella olon jälkeen. Tamma veti jopa pienen ilopukin alkulämmittelyjen aikana niin innoissaan se oli päästessään taas liikkumaan kunnolla. Lämmiteltyämme kunnolla valmentaja komensi meidät luokseen kertoakseen tunnin teemasta. Koska Roosa oli vasta päässyt mammalomalta halusi valmentaja pitää tunnin mahdollisimman kevyenä, joten saimme luvan harjoitella laukanvaihtoja. Aluksi saimme tehdä kolme laukanvaihtoa, pitkällä sivulla niin että vaihtojen väliin tuli aina kaksi laukka askelta. Tästä tehtävästä Roosa selviytyi helposti ja pian siirryimmekin harjoittelemaan laukanvaihtoja joka toisessa askeleessa. Myös laukanvaihdot joka toisessa askeleessa sujuivat Roosalta mallikkaasti, joten tunnin päätteeksi saimme yrittää laukanvaihtoja askeleessa. Näissä en ensin antanut tammalle apuja tarpeeksi nopeasti, joten väliin pääsi lipsahtamaan myös pari normaalia laukka-askelta. Valmentajan huomautettua minulle asiasta sain kuitenkin ryhdistäydyttyä ja teimmekin sen jälkeen Roosan kanssa moitteettomia laukanvaihtoja askeleessa. Suoriuduttuamme hyvin tästä viimeisestä tehtävästä valmentaja antoi minulle luvan siirtää tamma ravin kautta käyntiin.