Yvonne van Winkel

Yvonne van Winkel tuli meille pitkällisen tauon jälkeen, sillä en vähään aikaan ollutkaan harrastanut friisiläisteni kanssa. Sitten eräänä päivänä tormäsin Simmun tekemään myynti-ilmoitukseen eräällä usein vierailemallani foorumilla. Myynnissä oleva friisiläisvarsa sai minut oitis huokaisemaan ihastuksesta, sillä se oli oikea kaunotar. Suvullisestikin tamma erosi jo minulla olevista friisiläisistä joten päätin sen kummempaa harkitsematta tehdä siitä ostotarjouksen. Onnekseni kukaan muu ei ollut jättänyt Yvonnesta ostotarjousta ja Simppu suostui tamman minulle myymään. Kesti jonkinaikaa ennenkuin sain kuljetuksen järjestettyä Suomesta Alankomaihin, mutta lopulta kuljetusauto kaartoi Westerbroekin pihamaalle ja sain taluttaa tallin uusimman tulokkaan alas ramppia pitkin ihailevien huokausten saattelemana.

Jonna on perusluonteeltaan melkoisen kipakka tammaneiti, joka tietää mitä tahtoo eikä tee mitään mitä ei tahdo. Näin ollen tamman käsittelijältäkin vaaditaan tietynlaista jääräpäisyyttä, mutta myos lempeitä otteita niin että hoitotoimenpiteet saa sujumaan. Harjattessa arka päästään, joten sen pään lähellä onkin liikuttava pienin liikkein. Kavioiden putsauksesta neiti ei pidä ja yrittääkin yhtenään vetää kaviotaan hoitajansa otteesta. Varustettaessa ei aiheuta ongelmia. Ruokittaessa odottaa jokseenkin kärsimättomästi omaa vuoroaan kolkuttaen etukavioillaan karsinansa ovea. Jonnan karsinaan ei tamman syodessä ole menemistä, sillä neiti on äärimmäisen puolusteleva ruokaansa kohtaan. Talutettaessa seuraa suhteellisen rauhallisesti taluttajansa perässä joskin saattaa etenkin maastossa talutettaessa hätkähdellä, mikäli sen ohitse kaahaa auto tuhatta ja sataa. Muiden hevosten kanssa tulee hieman vaihtelevasti toimeen. Toisten tammojen seurassa pääasiallisesti viihtyy, mutta pitää monia oreja liian tungettelevina eikä epäroi näyttää mielipidettään mikäli nämä tuppautuvat liiaksi iholle.

Ratsuna Jonna on suhteellisen yhteistyohaluinen, mutta hyvin herkkä eikä voi sietää minkäänlaista kovakouraista käsittelyä. Tamma toimiikin näin ollen parhaiten pehmeillä ja pienillä avuilla reagoiden pienimpäänkin painopisteen muutokseen. Näin ollen neiti ei olekaan mikään aloittelijoiden ratsu vaan vaatii selkäänsä kokeneen ratsastajan. Käynti aktiivista, matkaavoittavaa ja irtonaista. Ravi tahdikasta ja tasapainoista sekä siinä on hyvä mekaniikka. Laukka hyvin etenevää joskin saisi pyoriä paremmin. Kouluratsuna Jonna on hyvin osaava mutta toimiakseen oikein vaatii millintarkat avut ja hermostuu herkästi mikäli sille annetut avut ovat vain vähän sinnepäin. Tämä hermostuneisuus ilmenee lähinnä siten että tamma viuhtoo häntäänsä vihaisesti. Uusien koululiikkeiden opettelusta neiti suorastaan nauttii ja onkin hyvin nopeaoppinen.

Sukutaulu & jälkeläiset

ei jälkeläisiä

Näyttelyt

Kuvagalleria